Kyläkoulujen lakkautukset viimeinen naula kehityksen arkkuun

Keskiviikko 15.1.2020 klo 8:23 - Heikki Tamminen

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 15.1.19.

Vuoden ensimmäiset suuret päätökset Salossa koskevat kouluja ja päiväkoteja. Salo on maantieteellisesti poikkeuksellinen kunta ja siksi niin sanottuja kyläkouluja on suhteellisen paljon – ja syystäkin. Välimatkat ilman niitä muodostuvat pitkiksi, ja entiset maalaiskunnat menettäisivät merkittävän vetovoimatekijän, jos kouluja ja päiväkoteja säästösyistä lakkautetaan.

Trendi on, että yhä useampi kasvukeskuksessa, kuten Turussa ja Helsingissä, asuva haluaa maaseudun rauhaan. Salon on oltava paikka, jossa tällaisen elämän perässä muuttava saa täältä myös laadukkaat lähipalvelut jatkossakin.

Oppimisympäristöselvityksessä esitetään, että Hajalan, Hiiden, Komisuon ja Teijon koulut lakkautetaan jo tänä vuonna elokuun alusta. Tämä tarkoittaisi, että käynnissä oleva kevätlukukausi jäisi näissä kouluissa viimeiseksi. Aikataulu on täysin kohtuuton ja perusteeton, sillä ainakaan vielä oppilasmäärät eivät ole sellaisessa laskussa, että hätäisiä päätöksiä pitäisi tehdä.

Hajalan koulua on esitetty lakkautettavaksi ennenkin. Tuolloin tehdyt oppilasennusteet ovat olleet kohtuullisen lähellä totuutta, mutta esimerkiksi kuluvan kauden osalta ennuste ylittyy. Hajala on otollisella paikalla moottoritien varrella oleva yhteisöllinen kylä, joka edelleen odottaa kyläyleiskaavaa, joka hyvin todennäköisesti kasvattaisi tuntuvasti kylän asukasmäärää. Mikä kaavassa kestää? Ilman koulua kaavan tuomaa hyötyä on turha odotella.

Komisuon ja Hiiden oppilasennusteet lähivuosille ovat tasaisia ja jopa nousevia. Molempien koulujen lakkautus toisi suuren alakoulutyhjiön pohjoiseen osaan Saloa, kun Rekijoenkin koulu on jo lakkautettu. Rekijoelle voi mennä katsomaan, mitä koulun lakkauttaminen tekee kyläyhteisölle; se pysähtyy. Asuntokauppa ei käy ja kylä käytännössä kuolee. Komisuon koulun lakkautus sotii myös yksimielisesti päätettyä strategiaa vastaan, jonka mukaan jokaisessa vanhassa kuntakeskuksessa on luvattu pitää alakoulu.

Teijon koulu on poikkeuksellinen sijaintinsa suhteen, mutta sitäkin tarpeellisempi alueelle ja sen kehittämiselle. Teijon ja Matildan alueet ovat harvoja Salon kehittyviä alueita, joista löytyy niin teollisuuden kuin palvelualojenkin työpaikkoja luontoarvoista puhumattakaan. Kun koulun lakkautuksen suora säästöpotentiaali on tuhansia tai korkeintaan kymmeniä tuhansia euroja, ei lakkautuksessa olisi järkeä. Välilliset vaikutukset olisivat negatiiviset Salon kassaan alueen vetovoiman heikennyttyä.

Suora säästöpotentiaali mainittujen neljän koulun lakkautusten myötä olisi joitain kymmeniä tuhansia euroja. Arvioni perustuu oppimisympäristöselvityksen lukuihin, jossa koulukohtaiset tilakustannukset sekä mahdolliset kasvavat kuljetuskustannukset on listattu. Esimerkiksi Hiiden koulun kohdalla tilakustannukset, jotka lakkautuksen myötä häviäisivät, ovat vuodessa 59 000 euroa, mutta kuljetuskustannukset nousisivat jopa 50 000 eurolla. Palkkakulut jatkuisivat opettajien jatkaessa lasten mukana jotakuinkin samoina, ellei heitä irtisanota ja ryhmäkokoja uudessa koulussa kasvateta. Halutaanko siis heikompaa oppilaskohtaista opetusta luokkakokojen kasvaessa, pidempiä päiviä lapsille ja kylien näivettymistä sen hinnalla, että saadaan näennäinen ja pieni säästö, joka kääntyy itseään vastaan?

Kuntatalouden tasapainottaminen kyläkoulujen ja päiväkotien lakkautuksilla on lyhytnäköistä ja vastuutonta politiikkaa, jossa kehityksen arkkuun lyödään viimeinen naula. Verotuloja ei ainakaan jatkossa tule enempää vaan päinvastoin. Salo tarvitsee lisää salolaisia, lisää työpaikkoja, lisää yrittäjiä. Vain niiden avulla kuntataloutta korjataan kestävästi, kun valtioltakaan on turha rahaa odotella.

Salon kassavaje on kymmenissä miljoonissa vuosina 2019 ja 2020. Koulut voi lakkauttaa vaikka kaikki, eikä vajeesta ole katettu kuin marginaalinen osuus, jos sille tielle lähdetään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulu, lähikoulu, Salo, oppimisympäristö