50 000 pakolaista ei ole viisasta - Faktoja humanitäärisen maahanmuuton vaikutuksista

Share |

Maanantai 9.3.2020 klo 10:36 - Heikki Tamminen


Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 9.3.2020 hieman lyhennettynä, alla alkuperäinen teksti.

Hans Vogtin mukaan (SSS, Tätä mieltä -palsta 5.3.2020) 50 000 pakolaisen vastaanottaminen voisi olla viisas ratkaisu. En voisi olla enempää eri mieltä, ja mielipiteeni perustuu tutkittuihin faktoihin, jotka tässä kirjoituksessa esitän. Vogtin kirjoituksessa on virheitä ja vähintään ontuvia vertauksia, jotka ansaitsevat tulla korjatuiksi.

EU on tehnyt Turkin kanssa sopimuksen syyrialaisten siirtolaisten majoittamiseksi, ettei siirtolaisvyöry kohdistu Eurooppaan, ja että Turkin leireillä voi olla inhimillisissä olosuhteissa. Tästä EU maksaa Turkille kuusi miljardia euroa. Se on valtava summa rahaa, mutta se on EU:n kannalta paljon halvempaa kuin siirtolaisten päästäminen Eurooppaan. Nyt Turkki rikkoo yksipuolisesti tätä sopimusta, mutta Kreikan rajalla EU:n porttien avautumista odottavista vain pieni osa on Syyriasta. Rajalla on runsaasti afgaaneja, pakistanilaisia, bangladeshilaisia, iranilaisia, irakilaisia ja afrikkalaisia. Heidän yllyttämisessään Eurooppaan on kyse Turkin EU:ta vastaan kohdistamasta hybridivaikuttamisesta.

Vogt käyttää tietoisesti tai tiedostamatta sanaa ”pakolainen” väärin. Näin tekevät myös useat mediat sekä poliitikot. Lain mukaan pakolaisella tarkoitetaan ainoastaan niitä, jotka ovat saaneet Geneven pakolaissopimuksessa määritellyn pakolaisen statuksen. Tällä hetkellä Kreikan rajalla ei ole pakolaisia vaan laittomasti EU:n alueelle pyrkiviä siirtolaisia.

Vogt kirjoittaa, että hän häpeää olla suomalainen, koska Suomi ottaa liian vähän pakolaisia. Minua taas hävettää se, että hän vertaa Karjalan evakoita Turkissa oleviin siirtolaisiin. Tämä, jos jokin, on mielestäni irvokasta. Karjalaiset ovat ja olivat suomalaisia. He muuttivat sodan keskellä kotimaansa sisällä – Suomessa. He rakensivat maata. Turkki on turvallinen maa, eikä siellä olevilla eri maiden kansalaisilla ole mitään tekemistä Suomen kanssa – puhumattakaan heidän ja suomalaisen kulttuurin välisestä kuilusta, joka aiheuttaa taloudellista ja sosiaalista haittaa Suomessa.

Väite siitä, että 50 000 pakolaisen vastaanottaminen voisi olla viisasta pitkälläkään aikavälillä on väärä. Tutkimuksen mukaan (Suomen Perusta: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset) Irakista Suomeen tulleen keskimääräinen elinkaarivaikutus julkiseen talouteen on lähes 700 000 euroa negatiivinen. Somaleiden kohdalla luku nousee lähes miljoonaan euroon. Heidän lapset huomioiden luvut ovat vielä suurempia.

Neljän maassaolovuoden jälkeen Lähi-idästä ja Somaliasta tulleista alle 20 prosenttia on palkansaajia tai yrittäjiä (PTT/Eläketurvakeskus 2016). Kaikkien maahanmuuttajaryhmien – siis työperäinen maahanmuutto mukaan lukien – työllisyysaste on noin 50 prosenttia; yli 20 prosenttiyksikköä heikompi kuin kantasuomalaisten. Pitkäkään maassaolo ei käännä nettovaikutusta positiiviseksi, sillä esimerkiksi jo ennen vuotta 1993 tulleiden irakilaisten ja somaleiden työllisyysaste jää noin 40 prosenttiin.

Työllisyys ei ole toki ainoa mitattava asia. On otettava huomioon, että työllisistä usea saa yhteiskunnan sosiaalitukia palkan lisäksi, sillä monet heistä ovat matalapalkka-aloilla hyvin pitkään tai pysyvästi. Esimerkiksi vuonna 2018 kaikista pk-seudun toimeentulotuista noin 40 prosenttia maksettiin maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien osuus veronmaksajien maksamista tuista lähes tuplaantui vuosina 2007-2018, ja tämä johtuu lähes yksinomaan Lähi-Idästä tulleista (Suomen Perusta – Maahanmuuttajien toimeentulotuet).

Faktaa löytyy läjäpäin, jos vain jaksaa lukea. Vain murto-osa mahtuu tähän kirjoitukseen. Suosittelen tutustumaan tutkimuksiin.

kirjoitusSSS.jpg

Avainsanat: maahanmuutto, turvapaikanhakija, pakolainen, siirtolaisuus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini