Meneekö kaikki Salossa perseelleen - aina?

Share |

Keskiviikko 14.12.2016 klo 10:32 - Heikki Tamminen


Otsikon mukainen asenne näyttää olevan vallalla Salossa. Se on hyvin valitettavaa. Itse koen olevani realisti – en optimisti enkä pessimisti.

Keskustelu niin sanotusta osaamiskeskuksesta on hyvin pessimistispainotteista. Se ei voi onnistua, se maksaa miljoonia veronmaksajille vuosittain, se on viimeinen niitti Salon arkkuun, IoT-keskuksen kannattajat haluamalla haluavat tuhota Salon ja kurjistaa sen veronmaksajien oloja – Salon Guggenheim. Nämä väitteet eivät ole keksimiäni, vaan jokainen on poimittu keskusteluista.

Keskustelu on avointa ja niin sen pitääkin olla. Mielipiteitä saa esittää – aina. Itse esitän seuraavaksi muutaman mielipiteen ja muutaman faktan mahdollisesti perustettavasta IoT-keskuksesta, Salon tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Väitteitä, vastauksia ja perusteluita

Vain tulevaisuutta voi muuttaa. Jos et ole samaa mieltä, kannattaa lopettaa lukeminen tähän. Jos et halua muuttaa mitään, vaikka jollain olisi hyväkin idea, voi lukemisen myös lopettaa. Muussa tapauksessa kannattaa jatkaa.

Väitän, että ylivoimaisesti suurin osa salolaisista haluaa muuttaa tulevaisuutta ja mielellään hyvään suuntaan. Minä ainakin haluan. Osaamiskeskus on potentiaalinen vaihtoehto tällaiselle kehitykselle. Olen koko valtuustokauden valitellut sitä tosiasiaa, että kunnallishallinnon kyvyt luoda yksityisiä työpaikkoja ovat hyvin rajalliset. Julkisia työpaikkoja voi luoda, mutta siinä taas ei ole mitään järkeä. Niitä pitäisi sen sijaan vähentää.

Yksi väite osaamiskeskuksesta on, että se maksaisi vuosittain huomattavia summia veronmaksajille. Ei pidä paikkaansa. Alkupääoma yhtiössä on 12,5 miljoonaa euroa. Siitä kiinteistön ostohinta on 5,5 miljoonaa. Salo ostaa, jos ostaa, yhtiöstä reilun kolmanneksen 4,5 miljoonalla eurolla ollen näin suurin yksittäinen yhtiön omistaja. Mitään velvoitetta lisäpanostuksiin ei ole. Vuosittain ei mene latiakaan enempää kaupungin investointi- tai käyttömenokassasta. Kiinteistön arvon ja koko yhtiön pääoman (12,5 miljoonaa euroa) välinen summa jää yhtiön kassaan kattamaan alkuun kertyviä tappioita. On täysin normaalia, että mikään suuremman luokan yhtiö ei tee voittoa heti.

Olen nähnyt yhtiön tuloslaskelmaennusteen. Se ei ole julkinen, mutta se on realistinen. Se on yksityisten sijoittajien kanssa tehty ja toimivaksi todettu. Sillä skenaariolla yhtiö alkaa tuottaa voittoa noin 4-5 vuoden kuluttua. Se on lyhyt aika liike-elämässä. Huomioitavaa on, että tänäkään aikana ei Salolta ole kulunut yhtään enempää investointi- tai käyttömenorahaa kuin tuo mahdollisesti sijoitettava 4,5 miljoonaa. Tähän yhtiön skenaarioon on laskettu mukaan yhtiön maksamat verot ja kiinteistön käyttökustannukset. Joillain palstoilla on virheellisesti annettu ymmärtää, että käyttökustannukset lähtisivät veronmaksajilta vuosittain. Höpö, höpö.

Miksi puhun koko ajan investointirahasta? Siksi, että ihmiset ymmärtäisivät, että kyse ei ole kaupungin käyttömenoista. Varhaiskasvatuksen, vanhuspalveluiden, opetuksen tai muun vastaavan vertaaminen tuohon summaan on vähän kuin vertaisi yhtiön tekemää investointia siihen, että se olisi työntekijän palkasta pois. Vertaus ei siis ole tästä maailmasta. Jos kuljetusliike ostaa uuden jakeluauton, maksaako tyntekijänä oleva kuski sen?

Kaupunki on sijoittajista se, joka saa ensimmäisenä korjata mahdollisia hedelmiä, jos työpaikkoja syntyy. Työstä maksetaan veroa valtiolle ja kunnalle, nääs. Näitä verotuloja ei tietenkään ole laskettu IoT-yhtiön kassaan, koska ne tulevat suoraan kaupungin käyttömenoihin - huom. käyttömenoihin. Näillä rahoilla ostetaan sitten vaikka optus- ja vanhuspalveluita.

Monesti kysytään, mikseivät tilat ole jo täyttyneet. Siksi, koska Microsoft vuokraa vain huomattavan tilan kerrallaan – esimerkiksi kokonaisen toimistokerroksen. Kuka pienyrittäjä, saati yksinyrittäjä, sellaista tarvitsee? Ei kukaan. Se on rajoittanut huomattavasti yritysten hakeutumista ”kampukselle”.

Miksi sitten joku yksityinen sijoittaja ei osta koko roskaa ilman kaupungin osallistumista? Siksi, koska Microsoft myy yleishyödylliselle taholle (Salo) tilat pilkkahintaan (5,5 miljoonaa euroa). Verotusarvo on tällä hetkellä 68 miljoonaa. Jenkeissä on tapana tehdä tällaisia ”yhteisvastuullisia” kauppoja ja putsata omaatuntoa sillä. No, sehän käy meille. Ilman Salon osallisuutta hinta olisi aivan eri.

No miksi asialla on niin kiire? En ole huomannut kiirettä. Neuvotteluita on käyty kauan ja onhan tässä ollut valtuutetuilla kuukausikin aikaa tutustua asioihin. Aivan normaali päätöksentekoaikataulu. Vertailuna voisin sanoa, että eduskunnassa esimerkiksi suurenvaliokunnan asialistalle lisätään asioita vielä samana päivänä, kun kokous on. Joskus siitä on pientä narinaa, mutta kuukausi olisi jo luksusta.

Asiassa ei ole myöskään mitään erikoista salailua. Kun raha vaihtaa omistajaa ja sillä luodaan yhtiö, on aivan normaalia, että tiettyjä liikesalaisuuksia vaaditaan pidettäväksi suurelta yleisöltä. Valtuutetuilla on kuitenkin tieto sopimuksista, joita on viilattu koko ajan. Mahdollisesti tulevaan sopimukseen on kirjattu laaja tiedonsaantioikeus. Yhtiöjärjestys on mielestäni Salon kannalta edullinen. Ja korostan tässä kohtaa, että sopimuksessa nimenomaan sanotaan, että latiakaan ei tarvitse laittaa lisää yhtiön pääomaan.

Miksi kaupungin olemassa olevia tyhjiä tiloja ei ensin täytetä? Noh, hölmömpikin ymmärtää, että esimerkiksi Rekijoen koulun tyhjiin tiloihin tuskin saadaan yrittäjiä. Tilat ovat Microsoftilla ensiluokkaiset juuri IoT-keskuksen perustamiseen.

 

ihmisten verkosto luo työpaikkoja

Teollinen internet tai esineiden internet on globaalisti biljoonabisnes lähitulevaisuudessa, kuten ystäväni Tapio Äyräväinenkin kirjoitti vähän aikaa sitten. On tyhmää, jos emme ole mukana. Verkosto on tärkeämpi osa kehitystä kuin moni ehkä ymmärtää. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen Piilaaksossa, Silicon valleyssä, on keskittyneenä maan it-osaaminen. Verkosto on myös fyysistä kanssakäymistä, vaikka olisi kuinka laaja laajakaista töpselin päässä. Ajatusten spontaani törmääminen luo kehittävän alustan ja kehitys vetää puoleensa niitä, jotka haluavat kehittyä. Voiko tuota tuon yksinkertaisemmin sanoa – en tiedä.

Teen aina päätöksiä pragmaattisesti. Suhtauduin alussa skeptisesti tähän hankkeeseen. Olen kuitenkin tällä hetkellä erittäin vakuuttunut siitä, että Salon kannattaa olla mukana. Tämä on ehkä viimeinen mahdollisuus kehittää joitain yksittäisiä työpaikkoja suurempaa Salossa niin, että me itse olemme mukana luomassa niille jalansijaa. Aiesopimuksia on paljon ja varovasti liikesalaisuuksia paljastamatta haluan kertoa, että näkymät ovat jo vuonna 2017 valoisammat kuin julkisuudessa on voitu paljastaa.

Katsokaa eteenpäin. Minä haluan nähdä Salossa vielä toivoa. Olen sen kyllä itsekin melkein menettänyt aika ajoin, mutta tässä hommassa on ideaa. Äänestän siis 19.12. valtuustossa IoT-keskuksen investoinnin puolesta.

Avainsanat: Salo, osaamiskeskus, IoT-keskus, valtuusto


Kommentit

14.12.2016 14:01  Marja-Liisa Lindstedt

Hyvä kirjoitus. Aioin laittaa järkeilyni uudelleen hattuun.

14.12.2016 16:00  Jari Laine

Kiinteistökauppa ei ole sama kuin OSAAMISkeskus. Siitä puuttuu se osaaminen. Vähän sama, kun ostaisi lopetetun meijerin ja toivoisi saavansa maitoa. Osaamisen kehittämisen eteen ei ole kovin konkreettisia suunnitelmia. Ilmeisesti kiinttistön pelkästään oletetaan vetävän yliopistoja ja yrityksiä. Salon osaaminen mahtuisi aluksi mainiosti vaikka amk:n tyhjiin tiloihin. Jos rupeaa ahistamaan siellä, eivät MS:n tilat tuosta mihinkään katoa.

14.12.2016 17:29  Kari Vigelius

Asukastilaisuudessa esiteltiin perusskenaario, jossa yhtenä lähtöolettamuksena oli, että kiinteistöveroa alennetaan yli 500 000 euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että Salon tukee perustettavaa yhtiötä tuolla summalla joka vuosi. Jos taas veronalennus ei onnistu, on yhtiön tuloslaskelmaennuste lähtökohtaisesti pielessä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini