Haluatko ankarampaa verotusta?

Torstai 7.9.2017 klo 11:12 - Heikki Tamminen

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) kirjoittaa (SSS 6.9.), että varhaiskasvatusmaksuista tulisi ajan kanssa luopua Salossa. Perussuomalaisia on syytetty liiallisesta populismista, mutta minun on sanottava, että pelkkä vihjailu tällaisesta on vastuutonta, vaikka Katja on hyvä tyyppi.

Varhaiskasvatus maksaa Salolle 32,5 miljoonaa euroa vuosittain. Tuottoja on 3,5 miljoonaa euroa, joten tälläkin hetkellä vain noin kymmenesosa varhaiskasvatuksen kuluista maksatetaan käyttäjän taskusta. Loppu on verorahaa. On arvioitu, että mikäli varhaiskasvatusmaksut poistuisivat, se johtaisi merkittäviin lisäkustannuksiin lisääntyvän käytön ja uusien investointien myötä. Kysynkin, onko SDP:n kunnallisjärjestö valmis korottamaan Salon veroastetta tai joitain muita maksuja, joilla miljoonien uusi määrärahatarve katettaisiin? Minä en ole sellaiseen valmis.

Taimela kirjoittaa, että valtio on varautumassa viidellä miljoonalla eurolla vuosina 2018-2019 viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Hän ehdottaa, että Salo olisi mukana tässä. Noh, se olisi ehkä kannattavaa, jos koko viisi miljoonaa tulisi Salolle. Jokainen meistä kuitenkin tietää, että näin ei tulisi olemaan. Tuo viisi miljoonaa on hetkessä jaettu palasiin, joista ei jää kuin paha maku ja lasku veronmaksajille. Minusta käsite ”maksuton varhaiskasvatus” on edelleen harhaanjohtava. Ei se ole maksuton koskaan. SDP:n mallissa siitä vain maksavat kaikki vähän enemmän.

Perinteisesti poliittinen vasemmisto on ollut hyvin halukas saamaan lapset jo aikaisin ja suurimmissa määrin yhteiskunnan opastukseen. Tämä on ideologinen suuntaus, jossa koetaan, että yhteiskunnan on parempi kasvattaa lapsia osaksi koneistoa kuin vanhempien. Valitettavasti jopa Kokoomus on lähtenyt tähän mukaan suunnittelemalla Helsinkiin ilmaista varhaiskasvatusta. Toivottavasti äänestäjät ovat valppaina. Te sen laskun maksatte.

Itse en koe varhaiskasvatusta mitenkään huonona vaihtoehtona – onhan omakin lapseni niitä palveluita käyttänyt, ja siitä on maksettu. Palvelu on ollut myös hyvää. Ero on kuitenkin siinä, että minä haluan vaalia vanhempien valinnanvapautta ja sitä lähtökohtaa, että lapsen vanhemmat ovat lapsen ensisijaiset kasvattajat. Varhaiskasvatuspalveluita tarvitaan, mutta se ei voi olla pienelle lapselle oletusarvo. Jos palveluita käytetään, niistä myös maksetaan, pois lukien pienituloiset. Kyllä minä maksan lapseni hyvästä hoidosta mielelläni, ja miksi en maksaisi? Olisi minusta jopa arvonalennus varhaiskasvatuksen työntekijöille, jos heidän työstään ei tarvitsisi maksaa omasta tahdosta, vaan veronmaksajat pakotettaisiin maksamaan kollektiivisesti.

Perussuomalaiset uskoo hyvään vanhemmuuteen, jossa vanhemmat haluavat ohjata lapsiaan elämään. Tähän kun yhdistetään laadukas varhaiskasvatus, josta käyttäjä maksaa mielihyvin, niin hyvä tulee. Me uskomme yksilöön ja myös hänen vastuuseen ja tahtoon ottaa vastuuta. Vastuun sosialisointi ei ole arvojemme mukaista.

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 7.9.2017

1 kommentti . Avainsanat: varhaiskasvatus

Vallankaappaus ja natsitervehdykset

Keskiviikko 14.6.2017 klo 10:06 - Heikki Tamminen

Yritän tiivistää tässä kirjoituksessa mahdollisimman selkeästi ne seikat, miksi otsikon kaltaiset väitteet puoluekokouksesta eivät pidä paikkaansa. Lisäksi avaan vähän taustoja, jotka mielestäni johtivat siihen, mitä perussuomalaiset ovat ja olivat jo ennen puoluekokousta.

Väite: Puoluekokouksen jälkeen puolue oli täysin eri kuin sitä ennen.

Ei voi pitää paikkansa. Puolue on yhtä kuin sen jäsenet ja kannattajat. Perussuomalainen liike on Suomen demokraattisin, sillä se valitsee keskuudestaan suoralla jäsenäänestyksellä puheenjohtajiston ja puoluesihteerin. Toisin sanoen puolue valitsi heidät.

Väite: Puoluekokous ja puolue kaapattiin.

Puolue kaappasi itse itsensä? Kuten sanoin yllä, puolue on Suomen demokraattisin. Suoralla jäsenvaalilla, jossa jokaisella maksaneella jäsenellä on yksi ääni, on todella vaikea kaapata mitään. Tulos oli selvä – toisin sanoen puolue valitsi puheenjohtajiston. Lisäksi on todettava, että jos kotiäänestys olisi ollut mahdollinen, olisi tulos ollut läheltä katsovalla arviollani vielä murskaavampi.

Väite: Puoluekokouksessa nähtiin natsitervehdyksiä.

Väite on suorastaan harhainen. Kuva, johon edustaja Elovaara viittasi, on sunnuntailta. Siinä pyydetään puheenvuoroja sekavaan presidenttiehdokasasettelupykälään. Jokainen voi tarkastaa mediasta, kuinka paljon ko. kuvassa heilataan.

Väite: Suljetuissa Facebook-ryhmissä ja kovalla ”salaisella” lobbaamisella puolue vallattiin.

Väitteet suljetuista Facebook-ryhmistä ja lukuisista puheluista pitävät paikkansa. Niitä oli kaikilla ehdokkailla ja ne kuuluvat normaalina osana nykyaikaiseen kampanjointiin, jossa tukiryhmät kommunikoivat keskenään. Kun Jussi voitti, kampanjoinnista tulikin yhtäkkiä epämääräistä. Tiedän, että nyt loikanneiden kesken käytiin eduskunnassa voimakasta antikampanjaa Jussia vastaan. Se sitten oli ihan ok?

Väite: Suomen Sisu tms. valtasi puolueen.

Täyttä roskaa. Suomen Sisulla ei ole äänioikeutta puoluekokouksessa. Perussuomalaisten jäsenillä on. Sunnuntaina Perussuomalaisten ja Suomen Sisun jäsen toki esitti vaihtoehtoista listaa puoluevaltuustoon. Tuo esitys hävisi selkein luvuin ja piirien päätökset jäivät voimaan. Ennenkin on ollut vaihtoehtoisia listoja, mutta jostain syystä nyt ne ovatkin epädemokraattisia valtausyrityksiä.

 

Lopuksi pari faktaa taustoista

 

Timo Soini veti Halla-ahon kölin alta jo vuonna 2009, kun hän jätti kyseenalaisin selityksin Jussin pois eurovaalilistalta. Todennäköisesti hän pelkäsi, että Halla-ahon kannatus olisi parempi kuin omansa. Silti Halla-aho ja me muut ”halla-aholaiset” jatkoimme pyyteettömästi työtä perussuomalaisen puolueen eteen tähän päivään asti – ja työ jatkuu. Moni on saanut kokea nenän vartta pitkin katsomista eduskuntaa myöten, kun on arvostellut hallitustaipaleen tuloksia maahanmuutto- ja EU-asioissa. Silti on remmissä pysytty. En halua uhrin viittaa kuitenkaan. Olen monen muun ohella osannut seistä suorana uhriutumatta.

Uuden ryhmän puheenjohtaja Elo ja monet muut loikanneet ovat mielistelleet löperöön maahanmuuttopolitiikkaan kyllästyneitä kansalaisia pitkään. Maahanmuutto- ja EU-kriittisten äänestäjien mandaatilla moni heistä on eduskunnassa. Puhemies Maria Lohela on ollut Halla-ahon läheisiä tukijoita ja kirjoitti Nuivan vaalimanifestin vuonna 2011. Jos jossain on tapahtunut takinkäännön Suomen ennätys, niin heidän kohdallaan. Simon Elo on mainostanut mm. Hommaforumilla itseään, jonka nyt antaa ymmärtää olevan vallankaappauksen takana.

Sampo Terho ja Timo Soini kuuluvat samaan kategoriaan. Timo ei itsekään olisi eduskunnassa ilman Tony Halmetta, joka kritiikillään toi Timon vanavedessään eduskuntaan.  Timolle ja lukuisille muille nyt puolueen jättäneille on kuitenkin kelvannut Halla-ahon kirjoittama maahanmuuttopoliittinen ohjelma, vetoapu kentällä, suositukset blogeissa ja niin edelleen.

Perussuomalainen liike on EU- ja maahanmuuttokriittinen liike, joka on suomalaisen duunarin, eläkeläisen, koululaisen, perheenäidin, yrittäjän jne. puolella. Puolueella on monta asiaa listalla sosiaalipolitiikasta talouteen ja turvallisuuteen. Se ei ole yhden tai edes kahden asian puolue. Hallituksessa kaksi ensimmäistä asiaa vain unohtuivat – siis EU- ja maahanmuuttokritiikki.  Niitä ei tulla näkemään uudelta ryhmältä sitäkään vähää, mitä suoraselkäiset edustajamme tekivät ensimmäiset kaksi hallitusvuotta. Henkilökohtainen hillotolppa tuli niin surullisen monelle prioriteetiksi kahden vuoden aikana.

On täysin selvää, että 2015 loppuvuodesta hallituksen sopimalla turvapaikkapoliittisella toimenpideohjelmallakin oli tarkoitus pyyhkiä hanuria Soinin ja kumppaneiden toimesta alunperinkin. Ei kai se muuten olisi yhtäkkiä ollut kynnyskysymys siinä vaiheessa, kun neuvotteluihin saapuu Halla-aho, jos ja kun hän vain vaati ohjelmaa noudatettavaksi.

Kuten Soini sanoi: ”Kuinka te kehtaatte – ja kyllähän te kehtaatte!”

2 kommenttia . Avainsanat: hallituskriisi, Perussuomalaiset, Uusi vaihtoehto

Eikö maahanmuutto ole kuntavaaliteema?

Maanantai 27.3.2017 klo 8:57 - Heikki Tamminen

Usein annetaan ymmärtää, etteivät maahanmuuttoteemat juuri kosketa kunnallispolitiikkaa. Sanotaan, että jos pakolaisia tai turvapaikkapäätöksen saaneita tulee kuntaan, valtio korvaa heidän palvelunsa, ja tilanne on jotakuinkin nollasummapeliä. Sanotaan myös, että kunta voi jopa hyötyä esimerkiksi vastaanottokeskuksesta työpaikkojen ja mahdollisesti paikkakunnalle asettuvan uuden työvoiman muodossa. Kuluthan korvaa valtio.

Olen edellä mainituista väitteistä eri mieltä. Maahanmuuttopolitiikka kuuluu kunnallispolitiikkaan siinä missä valtakunnankin politiikkaan. Vai mihin esimerkiksi turvapaikanhakijat menevät, kun he tulevat Suomeen? He menevät kuntaan – aina. Kunnalla on iso rooli maahanmuutossa – oli maahanmuutto sitten työperäistä tai niin sanottua humanitääristä maahanmuuttoa.

Meille kerrotaan, että tukien varassa elävien palvelut korvataan valtion kassasta, joten kunta saa vain etuja. Tämä on älytön väite. Mistä valtio saa rahansa? Jokaiselta suomalaiselta eli toisin sanoen jokaiselta kuntalaiselta. Vuonna 2015 alkaneeseen maahanmuuttokriisiin on mennyt jo miljardi euroa ja lisää tulee menemään. On väärin sanoa, etteivät kulut ole kuntalaiselta pois, jos ne maksetaan valtiolta. Valtion tuet eivät toisekseen kata kaikkia kuluja. Sivukuluja tulee, ja kuka sanoo, että valtiolla on varaa ikuisesti näitä korvata? Mitä sitten, kun korvausaika umpeutuu, eivätkä maahanmuuttajat ole vieläkään töissä? Suomen Perustan selvityksen mukaan tietyt ryhmät eivät työllisty 20 vuoden kuluessakaan.

Edellä mainituista syistä johtuen maahanmuuttopolitiikka on mitä suurimmissa määrin myös kuntavaaliteema. Salo on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, vaikka valoa on jo tunnelin päässä. Työllisyysluvut ovat edelleen hälyttäviä eikä muuttotappiota voi korvata ihmisillä, jotka ovat tulonsiirtojen varassa. Se ei ole kestävyysvajeen paikkausta vaan sen tilanteen pahentamista.

Pakolaisten ja turvapaikan saaneiden kuntapaikkojen nostamiseen on valtiotasolla kova paine. Olen varma, että seuraavalla kaudella kuntia tullaan painostamaan siinä, että ne nostaisivat paikkamääriään. Salo ei saa tähän oravanpyörään lähteä. On lähetettävä signaali valtiolle, ettei se voi laittaa kuntia maksumiehiksi, ellei kunta itse sitä halua. Ja me salolaisethan emme halua?

Sitä jälkeä, miten epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa turvallisuuskysymyksiin ja sosiaalisiin ongelmiin, voi katsoa lukuisista Euroopan maista. Yhdessäkään kotoutuminen ei ole onnistunut, vaikka järjestelmiä on kehitetty vuosikymmeniä. Se ei tule onnistumaan Suomessakaan.

Vaikka kirjoitus voi kuulostaa negatiiviselta, kirjoitin sen juuri siksi, että näkymät olisivat positiivisemmat. Salolainen työ ja yrittäjyys ovat parhaan tietämykseni mukaan pienessä nosteessa. Pidetään se siinä. Pyytäjiä kyllä riittää maailman tappiin asti, mutta pian meiltä suomalaisilta loppuvat maksajat.

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 26.3.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto, kuntavaalit

Yrittäjän asialla

Tiistai 14.2.2017 klo 14:29 - Heikki Tamminen

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13. helmikuuta kaupungin esitys oli, että tupakkatuotteiden myyntiluvan hinta nostetaan 400:aan euroon vuodessa per myyntipiste. Myyntipisteellä tarkoitettaan esim. yhden kassan yhteydessä olevaa tupakka-automaattia. 400 euroa olisi tullut maksettavaksi per automaatti tai hylly. Tällä hetkellä maksu on 110 euroa, jos pisteitä on alle viisi, ja sen yli menevältä osalta 110 euroa per piste.

Tämä täysin kohtuuton korotus olisi ollut isku jo valmiiksi tiukilla oleville yrittäjille. Pahimmillaan pienet kaupat olisivat joutuneet lopettamaan tupakkatuotteiden myynnin. Näin asiakkaita siirtyisi entistä enemmän muualle ja kauppa keskittyisi, sillä ihmiset eivät erikseen hae marketista tupakkaa ja lähikaupasta ruokaa. Suuremmille kaupoille, joilla voi olla enemmän myyntipisteitä, tämä olisi voinut tuoda jopa tuhansien eurojen lisälaskun.

Perussuomalaiset ovat yrittäjän asialla. Me emme voi hyväksyä sitä, että yrittäjän raippaveron kaltaisella maksulla kitketään tupakointia. Tupakat hankitaan joka tapauksessa. Perussuomalaiset tekivät muutosesityksen, jonka mukaan maksu on jatkossa sata euroa per myyntipiste. Esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä huomauttaa, että tupakkalain mukaan tämä valvontamaksu ei saisi olla korkeampi kuin valvontakäynnin kustannus. Esitys on ollut mielivaltainen, sillä kenenkään tarkastuskäyntiin ei kulu 400 euroa saati tuhansia euroja.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta.

Meneekö kaikki Salossa perseelleen - aina?

Keskiviikko 14.12.2016 klo 10:32 - Heikki Tamminen

Otsikon mukainen asenne näyttää olevan vallalla Salossa. Se on hyvin valitettavaa. Itse koen olevani realisti – en optimisti enkä pessimisti.

Keskustelu niin sanotusta osaamiskeskuksesta on hyvin pessimistispainotteista. Se ei voi onnistua, se maksaa miljoonia veronmaksajille vuosittain, se on viimeinen niitti Salon arkkuun, IoT-keskuksen kannattajat haluamalla haluavat tuhota Salon ja kurjistaa sen veronmaksajien oloja – Salon Guggenheim. Nämä väitteet eivät ole keksimiäni, vaan jokainen on poimittu keskusteluista.

Keskustelu on avointa ja niin sen pitääkin olla. Mielipiteitä saa esittää – aina. Itse esitän seuraavaksi muutaman mielipiteen ja muutaman faktan mahdollisesti perustettavasta IoT-keskuksesta, Salon tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Väitteitä, vastauksia ja perusteluita

Vain tulevaisuutta voi muuttaa. Jos et ole samaa mieltä, kannattaa lopettaa lukeminen tähän. Jos et halua muuttaa mitään, vaikka jollain olisi hyväkin idea, voi lukemisen myös lopettaa. Muussa tapauksessa kannattaa jatkaa.

Väitän, että ylivoimaisesti suurin osa salolaisista haluaa muuttaa tulevaisuutta ja mielellään hyvään suuntaan. Minä ainakin haluan. Osaamiskeskus on potentiaalinen vaihtoehto tällaiselle kehitykselle. Olen koko valtuustokauden valitellut sitä tosiasiaa, että kunnallishallinnon kyvyt luoda yksityisiä työpaikkoja ovat hyvin rajalliset. Julkisia työpaikkoja voi luoda, mutta siinä taas ei ole mitään järkeä. Niitä pitäisi sen sijaan vähentää.

Yksi väite osaamiskeskuksesta on, että se maksaisi vuosittain huomattavia summia veronmaksajille. Ei pidä paikkaansa. Alkupääoma yhtiössä on 12,5 miljoonaa euroa. Siitä kiinteistön ostohinta on 5,5 miljoonaa. Salo ostaa, jos ostaa, yhtiöstä reilun kolmanneksen 4,5 miljoonalla eurolla ollen näin suurin yksittäinen yhtiön omistaja. Mitään velvoitetta lisäpanostuksiin ei ole. Vuosittain ei mene latiakaan enempää kaupungin investointi- tai käyttömenokassasta. Kiinteistön arvon ja koko yhtiön pääoman (12,5 miljoonaa euroa) välinen summa jää yhtiön kassaan kattamaan alkuun kertyviä tappioita. On täysin normaalia, että mikään suuremman luokan yhtiö ei tee voittoa heti.

Olen nähnyt yhtiön tuloslaskelmaennusteen. Se ei ole julkinen, mutta se on realistinen. Se on yksityisten sijoittajien kanssa tehty ja toimivaksi todettu. Sillä skenaariolla yhtiö alkaa tuottaa voittoa noin 4-5 vuoden kuluttua. Se on lyhyt aika liike-elämässä. Huomioitavaa on, että tänäkään aikana ei Salolta ole kulunut yhtään enempää investointi- tai käyttömenorahaa kuin tuo mahdollisesti sijoitettava 4,5 miljoonaa. Tähän yhtiön skenaarioon on laskettu mukaan yhtiön maksamat verot ja kiinteistön käyttökustannukset. Joillain palstoilla on virheellisesti annettu ymmärtää, että käyttökustannukset lähtisivät veronmaksajilta vuosittain. Höpö, höpö.

Miksi puhun koko ajan investointirahasta? Siksi, että ihmiset ymmärtäisivät, että kyse ei ole kaupungin käyttömenoista. Varhaiskasvatuksen, vanhuspalveluiden, opetuksen tai muun vastaavan vertaaminen tuohon summaan on vähän kuin vertaisi yhtiön tekemää investointia siihen, että se olisi työntekijän palkasta pois. Vertaus ei siis ole tästä maailmasta. Jos kuljetusliike ostaa uuden jakeluauton, maksaako tyntekijänä oleva kuski sen?

Kaupunki on sijoittajista se, joka saa ensimmäisenä korjata mahdollisia hedelmiä, jos työpaikkoja syntyy. Työstä maksetaan veroa valtiolle ja kunnalle, nääs. Näitä verotuloja ei tietenkään ole laskettu IoT-yhtiön kassaan, koska ne tulevat suoraan kaupungin käyttömenoihin - huom. käyttömenoihin. Näillä rahoilla ostetaan sitten vaikka optus- ja vanhuspalveluita.

Monesti kysytään, mikseivät tilat ole jo täyttyneet. Siksi, koska Microsoft vuokraa vain huomattavan tilan kerrallaan – esimerkiksi kokonaisen toimistokerroksen. Kuka pienyrittäjä, saati yksinyrittäjä, sellaista tarvitsee? Ei kukaan. Se on rajoittanut huomattavasti yritysten hakeutumista ”kampukselle”.

Miksi sitten joku yksityinen sijoittaja ei osta koko roskaa ilman kaupungin osallistumista? Siksi, koska Microsoft myy yleishyödylliselle taholle (Salo) tilat pilkkahintaan (5,5 miljoonaa euroa). Verotusarvo on tällä hetkellä 68 miljoonaa. Jenkeissä on tapana tehdä tällaisia ”yhteisvastuullisia” kauppoja ja putsata omaatuntoa sillä. No, sehän käy meille. Ilman Salon osallisuutta hinta olisi aivan eri.

No miksi asialla on niin kiire? En ole huomannut kiirettä. Neuvotteluita on käyty kauan ja onhan tässä ollut valtuutetuilla kuukausikin aikaa tutustua asioihin. Aivan normaali päätöksentekoaikataulu. Vertailuna voisin sanoa, että eduskunnassa esimerkiksi suurenvaliokunnan asialistalle lisätään asioita vielä samana päivänä, kun kokous on. Joskus siitä on pientä narinaa, mutta kuukausi olisi jo luksusta.

Asiassa ei ole myöskään mitään erikoista salailua. Kun raha vaihtaa omistajaa ja sillä luodaan yhtiö, on aivan normaalia, että tiettyjä liikesalaisuuksia vaaditaan pidettäväksi suurelta yleisöltä. Valtuutetuilla on kuitenkin tieto sopimuksista, joita on viilattu koko ajan. Mahdollisesti tulevaan sopimukseen on kirjattu laaja tiedonsaantioikeus. Yhtiöjärjestys on mielestäni Salon kannalta edullinen. Ja korostan tässä kohtaa, että sopimuksessa nimenomaan sanotaan, että latiakaan ei tarvitse laittaa lisää yhtiön pääomaan.

Miksi kaupungin olemassa olevia tyhjiä tiloja ei ensin täytetä? Noh, hölmömpikin ymmärtää, että esimerkiksi Rekijoen koulun tyhjiin tiloihin tuskin saadaan yrittäjiä. Tilat ovat Microsoftilla ensiluokkaiset juuri IoT-keskuksen perustamiseen.

 

ihmisten verkosto luo työpaikkoja

Teollinen internet tai esineiden internet on globaalisti biljoonabisnes lähitulevaisuudessa, kuten ystäväni Tapio Äyräväinenkin kirjoitti vähän aikaa sitten. On tyhmää, jos emme ole mukana. Verkosto on tärkeämpi osa kehitystä kuin moni ehkä ymmärtää. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen Piilaaksossa, Silicon valleyssä, on keskittyneenä maan it-osaaminen. Verkosto on myös fyysistä kanssakäymistä, vaikka olisi kuinka laaja laajakaista töpselin päässä. Ajatusten spontaani törmääminen luo kehittävän alustan ja kehitys vetää puoleensa niitä, jotka haluavat kehittyä. Voiko tuota tuon yksinkertaisemmin sanoa – en tiedä.

Teen aina päätöksiä pragmaattisesti. Suhtauduin alussa skeptisesti tähän hankkeeseen. Olen kuitenkin tällä hetkellä erittäin vakuuttunut siitä, että Salon kannattaa olla mukana. Tämä on ehkä viimeinen mahdollisuus kehittää joitain yksittäisiä työpaikkoja suurempaa Salossa niin, että me itse olemme mukana luomassa niille jalansijaa. Aiesopimuksia on paljon ja varovasti liikesalaisuuksia paljastamatta haluan kertoa, että näkymät ovat jo vuonna 2017 valoisammat kuin julkisuudessa on voitu paljastaa.

Katsokaa eteenpäin. Minä haluan nähdä Salossa vielä toivoa. Olen sen kyllä itsekin melkein menettänyt aika ajoin, mutta tässä hommassa on ideaa. Äänestän siis 19.12. valtuustossa IoT-keskuksen investoinnin puolesta.

3 kommenttia . Avainsanat: Salo, osaamiskeskus, IoT-keskus, valtuusto

Anna heille anteeksi

Tiistai 27.9.2016 klo 11:01 - Heikki Tamminen

Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.

Tämä lause tulee mieleen, kun seuraa julkista keskustelua ja siitä kirvonneita toimenpiteitä.

Nyt palkataan nettipoliiseja, lisätään verkkovalvontaa, vaaditaan vihapuhetta tilille, halutaan laki estämään rasistinen toiminta ja ajattelu, etsitään kytköksiä yhdistysrekistereistä ja niin edelleen.

Aamu-tv:n jälkiviisaissa joku tiesi, että joka seitsemäs suomalainen on rasisti ja kannattaa rotuideologiaa. Maahanmuuttajien tekemistä henkirikoksista ei saa puhua samaan aikaan kuin suomalaisten tekemistä - toisen hengellä saa tehdä politiikkaa. Uutisissa kerrotaan, kuinka Tanska oli joskus liberaali ja humaani maa. Siis oli. Ei ole enää, koska mamu-politiikka on kiristynyt. Nettipoliisien pomokin oli saatu telkkariin puhumaan vihapuheen kitkemisen tarpeesta.

Lista on loputon. Kaikki tämä on vuorokauden saldo.

Kehitys on sairas.

Ajatuspoliiseja, sananvapauden rajoittajia, media levittää oikeaa mielipidettä ja väärästä rangaistaan. Kuulostaako tutulta? DDR, Neuvostoliitto, Natsi-Saksa, Pohjois-Korea...

En ole rasisti. Aika harva on. Ongelma on siinä, että jonkun mielestä olen pelkästään siksi, että en halua maastani maailman sosiaalitoimistoa tai maata, jossa autojen polttaminen on arkipäivää. Ei - se ei tee minusta rasistia.

Jos kuitenkin lainsäätäjä ja tuomiovalta tulkitsee asiaa kuten Neuvostoliitossa tulkittiin valtion vastainen toiminta, niin häkkihän tässä heilahtaa yhdelle jos toiselle.

Mielipidevankilanko haluat tästä maasta?

Minä vaikutan demokratian keinoin, jos vaikutan. Niin tekevät kaikki, jotka tunnen. Siitäkö tulevaisuudessa rangaistaan? Ihmiset ovat hulluja.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomen tila on kriittinen

Torstai 14.1.2016 klo 14:00 - Heikki Tamminen

Julkaistu Perniönseudun lehdessä 14.1.2016.

Suomi on jatkuvasti entistä suuremmissa vaikeuksissa. Työttömiä on kaiken maailman kurssilaiset mukaan luettuna puoli miljoonaa. 

Samaan aikaan rajoilta vuotaa laittomasti Euroopassa liikkuvia kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa. Palveluista ja etuuksista joudutaan tinkimään ja toisaalta yhdelle ihmisryhmälle antamaan koko ajan enemmän.


Työn kuluja Suomessa ollaan laskemassa. Se on sisäinen devalvaatio, jolla haetaan myös hintatason madallusta. Toimenpide on kipeä, mutta maailmalta siitä on hyviä tuloksia pitkällä aikavälillä, esimerkiksi Irlannista. Se, miksi sisäiseen devalvaation joudutaan, johtuu pitkälti siitä, että Suomi on euromaa. Suomi ei voi devalvoida valuuttaansa. Eurojäsenyydestä voitte kiittää tiettyjä puolueita, joita ei tarvinne erikseen mainita.


Valitettavasti sisäinen devalvaatio täytyy hoitaa sanelemalla. Tästä voi kiittää esimerkiksi AKT:n kaltaista änkyräjärjestöä, joka uhkaa sulkea viennin heti, jos kokevat asemansa uhatuksi. Vastuutonta, sanoisin.


Oli miten oli, tavoitteena on työpaikkojen luominen. Absoluuttisen työpaikkamäärän kasvattaminen lienee mahdollista, mutta suhteellista työttömyyttä on vaikea kitkeä, kun maahan saapuu kymmeniä tuhansia erittäin huonosti työllistyviä henkilöitä, jotka suurella todennäköisyydellä jäävät yhteiskunnan eläteiksi.


Esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste on tällä hetkellä 23 prosenttia. Tässä ovat mukana myös he, jotka ovat olleet Suomessa jopa 20 vuotta.
Pelkkä suomalaisten tai ulkomaalaisten työllistyminen ei ole ongelma. Ympäri Eurooppaa leviää myös turvallisuusuhka, jota naivisti on vähätelty.


Pariisin hirmuteot olivat pitkälti turvapaikanhakijoiden tekosia kuin myös Kölnin organisoidut seksuaalirikokset. Suomessa ollaan kuitenkin eniten huolissaan katupartioista, joissa joillain saattaa olla tuomio rikoksesta. Jo on aikoihin eletty. Yhdenkään ”partion” en ole kuullut syyllistyneen rikokseen, mutta sitä useamman turvapaikanhakijan olen.


Suomessa tarvitaan isänmaallista asennetta, jotta kurssi kääntyy. Valittaa saa ja pitääkin, jos kohtelu tuntuu liian epäoikeudenmukaiselta, mutta jos ei tee muuta kuin valita, pitää katsoa peiliin. On silkka fakta, että jokainen tässä maassa joutuu jostain luopumaan, on se sitten lomapäivä tai muu etuus. Kuitenkin uskallan väittää, että asumme hyvässä maassa jatkossakin niin, että hyvinvointi on mahdollista ja palvelut pelaavat.


Se ristiriita, että otamme omiltamme ja annamme toisille, jotka eivät sopeudu edes länsimaiseen kulttuuriin, syö minua joka päivä. Siltä omatuntoni ei jätä rauhaan, vaikken minä asiasta päätäkään. Uskon, että suomalainen on valmis talkoisiin, mutta tuntee suurta epäoikeudenmukaisuutta juuri tästä.


Nykyisen kaltaisen turvapaikanhakutulvan mahdollistamisen motiiveja voi olla vain yksi. Se on halpatyövoima. En keksi mitään muuta syytä. Suomessa ei sellaisia markkinoita tarvita, ja jos työvoimasta puhutaan, niin tulijat ovat juuri niistä maista ja kulttuureista, joissa ei valtavia työhaluja näytä olevan.


Jos nykyinen kehitys jatkuu, lakkaa Suomi olemasta. Rohkaisen kaikkia kantamaan osansa ja sanomaan ajatuksensa maan tilanteesta. Painetta pitää saada.


Vaikka hallituksen toimenpidelistat ovat hyviä, ne ovat siirtolaistulvan osalta täysin riittämättömiä. Keväällä alkaa taas siirtolaisbuumi, joten siihen mennessä on saatava konkretiaa. 


Heikki Tamminen
kaupunginvaltuutettu (ps.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvapaikahakijat, talous, työllisyys

Vastaanottokeskus Saloon?

Keskiviikko 19.8.2015 klo 11:06 - Heikki Tamminen & Tapio Äyräväinen

Julkaistu Salon seudun Sanomien mielipidepalstalla 19.8.2015

 

Suomen Punainen Risti kaavailee perustavansa noin 200 paikkaisen vastaanottokeskuksen Halikon sairaalan tiloihin. Tilat omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, jonka kanssa neuvotteluja on tietojemme mukaan käyty. Salon kaupungilla ei vastaavia tiloja ole. Mikäli SPR ja VSSHP pääsevät asiasta sopimukseen, ei kaupungilla ole asiaan sanottavaa, vaikka uutisoinnin mukaan Maahanmuuttovirasto aikoo kysyä Salon kantaa asiaan (SSS 14.8.2015).

Hyviä puolia perustellaan sillä, että valtio maksaisi kulut ja että alue saisi työpaikkoja, kun palveluita ostettaisiin Salolta ja alueen yrittäjiltä. Tällainen perustelu kertoo äärimmäisen huonosta julkisen talouden tietämyksestä, sillä jokainen keskuksen käyttämä euro on julkista rahaa. Julkinen raha on veromaksajien rahaa riippumatta siitä, tulevatko ne valtiolta vai kunnalta. Valtio maksaa kulut kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen kuluista vastaisi Salo. Salon taloudellinen tilanne ei kestä tätä rasitusta.

Maahanmuuttovirastolla on kädet täynnä töitä, sillä hakijoiden määrä on valtava. Ylivoimaisesti suurimmat ryhmät tulevat Irakista ja Somaliasta. Viime vuonna hakijoita kirjattiin yhteensä 3 651 henkeä. Elokuussa tänä vuonna tuo määrä ylitettiin jo reilusti. Valtaosa hakijoista on työikäisiä miehiä. Määrä on kasvanut siis räjähdysmäisesti.

Viranomaiset painostavat valtiota antamaan lisää rahaa ja kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia erittäin hatarin perustein. Suomi on kirjaimellisesti Ruotsin tiellä, josta ei näytä olevan paluuta.

Turvapaikanhakijoita ei tule sekoittaa pakolaisiin, joille Suomella on kiintiö. Tällä hetkellä laitonta siirtolaisuutta, joihin suuri osa turvapaikanhakijoista lukeutuu, ei voi estää. Siksi on tehtävä politiikkaa, joka ei houkuttele laittomasti maahan pyrkiviä alueelle. Tanskassa tämä on jo toteutettu leikkaamalla sosiaalitukia ko. henkilöiltä. Suosittelemme Suomelle samaa.

Humanitäärisen maahanmuuton positiivinen perustelu työllisyysluvuilla tai vaikutuksilla kansantalouteen on ehkä suurin ”muunneltu totuus”, jota käytetään. Edellä mainitsimme, että ylivoimaisesti suurimmat turvapaikanhakijaryhmät ovat Somaliasta ja Irakista. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan heidän nettovaikutuksensa julkiseen talouteen on maahanmuuttajaryhmistä ylivoimaisesti heikoin. He eivät työllisty ja saavat paljon tulonsiirtoja.

Suosittelemme lukijaa etsimään käsiinsä myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen teettämän selvityksen Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä. Siitä käy ilmi, että nämä ryhmät ovat yli 1 000 prosenttisesti yliedustettuja seksuaali- ja väkivaltarikoksissa.

Lyhyestä virsi kaunis. Vastustamme Saloon kaavailtavan vastaanottokeskuksen perustamista. Sen hyväksyminen siunaisi löyhän ja vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan. Suomen on oltava edelläkävijä valikoivassa maahanmuutossa, jossa Suomeen tullaan vain työn tai rakkauden perässä.

Heikki Tamminen

Kaupunginvaltuutettu (ps.)

Tapio Äyräväinen

kaupunginvaltuutettu (ps.) 

Kommentoi kirjoitusta.

Salon maahanmuuton kustannukset noin 3,1 miljoonaa euroa

Maanantai 10.8.2015 klo 10:39 - Heikki Tamminen

Olen unohtanut informoida täällä teitä siitä, että Salon Perussuomalaisten aloite maahanmuuton kustannusten selvittämiseksi on tuottanut tulosta. Virkamiesarvio on noin 3,1 miljoonaa euroa. Tästä puuttuu luonnollisesti mm. harkinnanvarainen toimeentulotuki, koska sitä on lain puitteissa mahdoton yksilöidä. Jutusta käy ilmi, että jostain syystä Suomessa juuri tämä kustannuserä on hankala laskea, vaikka yleensä täällä tiedetään, jos naapuri pieraisee.

Olen yllättynyt, että selvitys tuotti noinkin korkean luvun. Salon tilanne on äärimmäisen vaikea, joten viimeistään nyt myös maahanmuuttajien palvelut on otettava säästökohteeksi. Tähän ei ole ennen suostuttu (ehdotettu kyllä on). Pyhään lehmään on nyt kajottava. Työ ei jää tähän.

Huomioitavaa on, että kyse on siis kaupungin netokustannuksesta (3,1 Me). Siihen ei ole laskettu koko yhteiskunnan kuluja. Valtio korvaa kunnile leijonan osan maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista. Tämä laskelma on tehty 77 humanitäärisin perustein Salossa asuvien pohjalta. 

Kokonaiskustannus on taustalaskelmien perusteella 9640 euroa per lätty, per vuosi. Tässä ovat mukana valtion korvaamat menot, jotka ovat veronmaksajien rahoja siinä missä muutkin. Kokonaiskustannus (kunta + valtio) Salon osalta on reilut 10 miljoonaa virkamieslaskelman pohjalta.7.jpg

mm-kulut-Salo.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Silminnäkijänä Kosin saarella

Maanantai 10.8.2015 klo 9:59 - Heikki Tamminen

Vietin puolitoista viikkoa lomaa Kosin saarella, joka sijaitsee Egeanmerellä vain kivenheiton päästä Turkin mantereelta. Silmiini osui ennen lomaa uutisia siitä, kuinka laittomasti Eurooppaan tulevat käyttävät Kosin saarta kauttakulkupaikkana. Kumiveneellä on kohtuullisen helppo kulkea pari kilometriä Turkin puolelta EU:n puolelle.

Paikallinen pariskunta kertoi, että joka aamu uusi porukka on rantautunut, kun he kävelevät rantakatua varhain. Jälkiä ainakin löytyi hylätyistä kumiveneistä pelastusliiveihin, joten tarinaa voidaan pitää melko luotettavana.

Laittomia siirtolaisia näkyi katukuvassa useasti, oikeastaan koko ajan, ellen sitten ollut hotellilla, joka oli hieman syrjempänä keskustasta. Keskustassa he majoittuivat puistoon lähelle viranomaispalveluita. Koko aikana näin vain pari kerjäläistä, jotka olivat lähinnä samoja naisia lapset sylissään. Hekään eivät olleet esimerkiksi Syyriasta, vaan romaneja tuttuine kaavoineen.

Puiston leirielämä näytti leppoisalta. Silmäilyjen mukaan uskallan väittää, että noin 80-90 prosenttia henkilöistä olivat 18-40 vuotiaita miehiä. Minkäänlaista hätää en havainnut. He nukkuivat auringon alla puiden varjossa, mutta en näe sitä kovin epäinhimillisenä piirteenä, kun päivälämpötila on 25-35 astetta ja vettä näytti olevan. Sammuneet ruotsalaisteinit näyttivät paljon ryytyneemmiltä. Myös älypuhelimet kuuluivat osalla varustukseen.

Jostain syystä eräänä aamuna puisto oli tyhjä ja se oli rajattu punavalkoisella nauhalla. Myöhemmin samana päivänä virastotalolta lähti pitkä letka ko. henkilöitä. Tässä letkassa en nähnyt yhtään naista tai lasta. Ehkä he saivat seuraavan sijoituspaikan – en tiedä.

Myönnän kyllä, että Kosin saarella ko. henkilöistä ei ollut mitään vaaraa tai suurempaa haittaa ainakaan minulle. Minä olen huono tuntemaan sellaisia tuntemuksia muutenkaan, mutta ymmärrän, jos joitain jännittää illalla kävellä pitkien katseiden saattelemana leirien läheltä.

Kertaakaan en nähnyt, että laittomasti maahan tulleita olisi kohdeltu jotenkin huonosti. He hengailivat ja liikkuivat siinä missä paikallisetkin. Puheet kylmästä vastaanotosta ovat siis niin sanottua skeidaa. Eurooppa on sivistynyt, eikä vääräuskoisia lynkata. 

Summa summarum: Miksi nämä henkilöt eivät ole kotimaassaan rakentamassa, vaikka asein, parempaa yhteiskuntaa? Kuten totesin, heistä ylivoimainen enemmistö on hyväkuntoisia miehiä. Kun Suomessa sodittiin, karkurit ammuttiin. Olen valmis auttamaan naisia ja lapsia. Suomessa naisetkin jäivät hoitamaan kotia aikanaan.

Empiirinen tutkimusmatkani osoitti oikeaksi sen, mikä on ollut suhtautumiseni ennenkin; ei ole mitään tarvetta jakaa laittomia siirtolaisia Eurooppaan tai ylipäätään päästää heitä Euroopan rajan yli, vaikka he hakisivat turvapaikkaa. Australian nollalinja on oikea linja myös Eurooppaan.

Yhteiskunnat eivät kehity lähtemällä vaan jäämällä. 

Mitä tulee Kreikan finanssikriisiin, sellaista en havainnut, eikä se paikallistenkaan mielestä vaikuta saaristossa, jossa on turisteja.  

Kommentoi kirjoitusta.

Otetaan vain yksi taakka

Perjantai 26.6.2015 klo 12:26 - Heikki Tamminen

Mitä viime yönä Eurooppa-neuvostossa oikein päätettiin? Päätettiin jakaa yhteensä 60 000 pakolaista tai laitonta siirtolaista EU-maiden kesken pois lukien Unkari ja Bulgaria.

Maakohtaisista määristä ei päätetty vaan sovittiin, että se perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämä on myös Suomen uuden hallitusohjelman mukainen linjaus. Kyseessä on siis käsitykseni mukaan juridisesti vain herrasmiessopimus.

Paperittomien eli laittomasti Eurooppaan tulleiden kohdalla ollaan edelleen, ainakin uutisoinnin mukaan, tiukkoja. Se on oikein. Ennen asianmukaista selvitystä ei ole asiaa mihinkään. Toivottavasti tämä pitää.

Sisäministeri Orpo kommentoi Ylellä, että ”Suomelle lankeavaa taakkaa on vaikea arvioida”. Orpo on oikeassa siinä, että kyseessä on taakka. Uutisia ja tiedotteita lukiessani jäi kuitenkin vahva käsitys, että hän on väärässä siinä, ettei taakan määrä voi arvioida.

Kuten edellä totesin, neuvosto yksimielisesti päätti, että maakohtainen taakka perustuu vapaaehtoisuuteen. Suomi ei ole poikkeus. Ehdotan kiintiöksi, koska herrasmiessopimusta voitaneen kuitenkin kunnioittaa, yhtä pakolaista.

Tilanne on, kuten lukija huomaa, todella sekava. Pandoran lippaan aukaiseminen tökkii, mutta näyttää huolestuttavasti siltä, että se avataan.

Turvapaikanhakijoiden määrä on räjähtämässä käsiin. Tämän vuoden ennuste on tällä hetkellä 8000 henkeä. Oma ennusteeni on, että se kasvaa vielä. Viime vuonna heitä oli 3651 (Maahanmuuttovirasto).

Valitettavasti hallitusneuvotteluissa ei löytynyt konsensusta pakolaiskiintiön laskemiseen ja demokratiassa on tehtävä kompromisseja. Nyt onkin tehtävä töitä sen eteen, ettei Suomi ole houkutteleva kohde hakea turvapaikkaa. Muuten tämä tie on Ruotsin tie – katastrofi.

Kommentoi kirjoitusta.

Salon säästölistasta pari sanaa

Torstai 30.4.2015 klo 13:04 - Heikki Tamminen

Salon virkamiesjohto esitteli sopeutusohjelmansa vuosille 2016–18 maanantaina 27.4. Siellä on, kuten jokainen Salon taloudesta perillä oleva arvata saattaa, vaikeita kohteita, mutta myös paljon helppoja ja hyviä ratkaisuja. Tällä kertaa esimerkiksi kyläkoulut ja kirjastot on jätetty rauhaan.

Lyhyesti Salon taloustilanteesta:

-          Salon yhteisöverotuotto oli vuonna 2010 noin 60 miljoonaa euroa. Viime vuonna se oli noin seitsemän miljoonaa.

-          Salon työttömyysaste on noin 17 prosenttia.

-          Salo tekee vuonna 2015 viidennen perättäisen tappiollisen tilin ja kaupungin tase on syöty loppuun.

-          Edellä mainittu tarkoittaa, että miinusmerkkistä tilinpäätöstä ei kukaan vastuullinen päättäjä voi enää tehdä vuonna 2016.

-          Vaikka Salo on säästötoimillaan viiden vuoden aikana leikannut kuluja jopa 20 miljoonaa euroa, se ei riitä. Tähän vaikuttaa eniten sote-palveluiden hinnan jatkuva kasvu, joka ei johdu Salon toiminnasta vaan esimerkiksi valtion vaatimuksista ja väestörakenteesta.

Listaan seuraavaksi Salon uuden sopeutusesityksen kohdat, jotka ovat suoraan ohjelmasta. Jokaiseen kohtaan olen lisännyt lyhyesti mielipiteeni ja perustelut. Lopussa tarkastelen listaa kokonaisuutena. Yhteensä lasketut summat koostuvat kolmen vuoden (2016-18) säästöistä.

Terveyspalvelut

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkojen vähennys, yht. 750 000 euroa

-          Tämä on sairaanhoitopiirin päätös, joten se ei mielestäni kuulu Salon sopeutuslistalle. Toivotaan, toivotaan –esitykset eivät ole realistisia.

Erityistason päivystyksen keskittäminen Tyksiin (synnytysosasto ja lastensairaala), yht 1 500 000 euroa

-          Tämäkin on sairaanhoitopiirin päätös. Ei siis kuulu Salon päätösvaltaan eikä näin ollen Salon sopeutuslistalle. Sairaanhoitopiiri on juuri yksimielisesti hakenut poikkeuslupaa Tyksin puutteellisten tilojen vuoksi ja saanut luvan. Ratkaisua ei voi tehdä ainakaan ennen uusia tiloja.

Asumispalveluiden siirto Kajalasta Pahkavuoreen, yht. 150 000 euroa

-          Mikäli Pahkavuoren vanhukset saadaan uusiin tiloihin, käy minulle. Henkilökunta tulisi pitää kuitenkin omana, vaikka uudet tilat eivät omia olisi. Toivottavasti joku kotimainen toimija kiinnostuu yhteistyöstä. Myös Salon kaupungin tilat on käytävä tarkasti läpi ennen ulkopuoliselta vuokraamista.

Yhteistyön tiivistäminen erikoissairaanhoidon kanssa mielenterveyspotilaiden kotikuntoutuksessa, yht. 150 000 euroa

-          Kaikki tällainen palveluita selkiyttävä säästö on tervetullutta.

Opiaattiriippuvaisten korvaushoidon uudet lääkemuodot ja järjestelyt, yht. 40 000 euroa

-          Käy mainiosti, vaikka pidän lähtökohtaisesti veronmaksajien rahoilla tuettua narkkaamista huonona ratkaisuna.

Vierianalytiikan lisääminen ym., yht. 100 000 euroa

-          Turhat välikädet pois. Aina hyvä

Terveyskeskussairaalan osastojen uusi ravitsemuspalvelusopimus, yht. 100 000 euroa

-          Palvelu säilyy halvemmalla, tämä on hyvä

Kuntouttavan työotteen tehostaminen, yht. 100 000 euroa

-          Pitkäaikaispotilaiden osuus hoitopäivistä vähenee. Tietysti hyvä asia.

Perusterveydenhuollon yölääkäripäivystyksestä luovutaan, yht. 150 000 euroa

-          Otetaan palvelu sairaanhoitopiiriltä ns. sairaanmäessä. Palvelu säilyy, kustannukset laskevat. Hyvä asia.

Hoitajavastaanottoa lisätään perusterveydenhuollossa, yht. 62 000 euroa

-          lääkärien käynnit vähenevät. Hyvä asia.

Suun terveydenhuollon toimipaikat kolmeen isompaan yksikköön, yht. 60 000 euroa

-          Jokaiselle taataan edelleen hammaslääkärin palvelut. Sen ei tarvitse olla heti nurkan takana.                  

Peruuttamattomien suun terveydenhuollon käyntien vähentäminen, yht. 55 000 euroa

-          Erittäin hyvä tavoite.

Terveyspalveluiden säästö yht. 3 217 000 euroa, joista kahden kohteen osalta päätös ei ole Salon käsissä (-2 250 000). Salon päätösten osuus 967 000 euroa.

 

Opetuspalvelut

Rehtoreiden tehtävien uudelleen tarkastelu, yht. 240 000 euroa

-          Näitä tehtäviä voidaan oikein mainiosti yhdistellä, jos joku jää esimerkiksi eläkkeelle.

Perusopetuksen opetusryhmien jatkuva tarkastelu (avustukset huomioon ottaen) yht. 93 000 euroa

-          Mikäli luokkakoot ovat todella pieniä, esim. kymmenen henkeä, voidaan uudelleenjärjestelyjä tehdä ja vapauttaa opettajien vakansseja. Ei tuota ongelmaa. Palvelu säilyy laadukkaana.

Pajulan koulun lakkautus, yht. 315 000 euroa

-          Oppilaat siirtyisivät lähialueen kouluihin. Yhtään lisärakentamista ei tarvita. Oppilaat mahtuvat olemassa oleviin ryhmiin tai uusia luokkia voidaan luoda. Sijainnista johtuen kuljetuskustannukset eivät juuri nouse. Käy minulle. Palvelu säilyy ja opetustaso, joka on pääasia.

Meritalon erityiskoulun lakkautus, yht. 380 000 euroa

-          Valtakunnallinen linja on, että erityisoppilaat muodostaisivat omia ryhmiä tai integroituisivat siellä, missä muutkin lapset oppivat. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta olen epävarma toteutuksesta. Siksi en kylmiltäni ole valmis tästä vielä päättämään. Haluan kuulla asiantuntijoita. Toisaalta on pakko sanoa, että pienryhmistä ns. normaalin koulun sisällä olen saanut hyvää palautetta.

Rekijoen koulun lakkautus, yht. 185 000 euroa

-          Tästä on jo päätetty – valitettavasti

Opetuksen tukipalveluiden esimiehen tehtävien uudelleenjärjestely, yht. 70 000 euroa

-          Uudelleenjärjestely, jossa palvelu säilyy. Hyvä asia.

Salon aikuislukion lakkauttaminen, yht. 88 000 euroa

-          Tämä järjestettäisiin jatkossa kansalaisopiston ja Otavan opiston kanssa. Aikuisten opiskelu ei siis vaarantuisi. Onnistuu.

Perniön lukion lakkautus, yht. 200 000 euroa

-          Perniön lukion opiskelijat mahtuvat Salon lukioon. Siellä on myös parempi kurssitarjonta ja paremmat tilat. Jos valtion apu pienlukioille loppuu, ei Perniön lukiota ole tarkoituksenmukaista säilyttää. Kuljetusjärjestelyjen pitää kuitenkin toimia.

Eläkemenoperusteisen maksun siirtäminen Salon seudun koulutuskuntayhtymälle

-          Tämä kuuluu kategoriaan: toivotaan, toivotaan.

Opetuspuolen säästöt yhteensä 1 771 000 euroa, joista 200 000 on ”toivotaan, toivotaan” ja Meritalon koulun lakkautuksen järkevyydestä (380 000 euroa) ei ole vielä tietoa. Läpihuutojuttuna säästöjä yhteensä 1 191 000 euroa.

 

Varhaiskasvatus

Ei lakisääteisestä henkilöstöstä luopuminen, yht. 450 000 euroa

-          jostain ihmeestä on löytynyt 15 henkilöä, joka on varhaiskasvatuksessa yli lakisääteisten rajojen ja joilla ei ole vaadittavaa koulutusta. Haluan kuulla, mitä he tarkemmin tekevät, mutta jos ei merkittäviä haittoja toimintaan ole, tämä säästötoimi on hyväksyttävä.

Piritan varhaiskasvatusyksikön lauantaihoidon lopettaminen, yht. 40 000 euroa

-          Pienellä käytöllä. Käy hyvin.

Palvelusetelin käyttöönotto päiväkotihoidossa ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottaminen alle 3-vuotiaille, yht. 200 000 euroa.

-          Virkamiesten laskelman mukaan palvelusetelillä ostettu päivähoito on 10 prosenttia halvempaa kuin kunnallinen päivähoito. Jos näin on, niin tietysti käy minulle. Toimet vähentävät painetta kunnallisesta päivähoidosta ja voi jopa lisätä paikallista hoitoyrittäjyyttä. Palvelut säilyvät ja se on pääasia jälleen kerran.

Varhaiskasvatuksen säästöt yhteensä 690 000 euroa.

 

Nuorisopalvelut

Leirisalon toiminnan lopettaminen, yht. 50 500 euroa

-          Käy minulle. Klippulan leiritoiminta toimii hyvin.

Nuorisopalvelut yhteensä 50 500 euroa.

 

Vanhuspalvelut

Pahkavuoren ryhmäkodin uudet tilat ja Kukonkallion 12-paikkaisen osason lakkauttaminen, yht. 200 000 euroa.

-          Tarkoitus on, että Kajalakodin mielenterveyskuntoutujat siirretään Pahkavuoreen ja Kajala suljetaan kokonaan. Pahkavuoresta ja kukonkalliosta vanhukset siirrettäisiin uusiin tiloihin. tässä kohtaa tulee se ”mutta”. Vaihtoehtoja on pari. Ensimmäisessä joku markkinatoimija rakentaa tilat ja vuokraa tilaa Salolle. Henkilökunta voi pysyä omana. Näin ainakin itse toivon. Tämä käy minulle, mutta mikään veroparatiisiyhtiö, kuten Attendo, ei houkuttele. Toivottavasti saamme kotimaisen toimijan yhteistyöhön. Toinen vaihtoehto on ostaa palveluita palveluseteleillä. Tämäkään ei ole poissuljettu vaihtoehto listallani, kunhan näen palveluntarjoajat.

Vanhuspalveluiden säästö yhteensä 200 000 euroa. On täyttä höpöhöpöä, että taas ollaan vanhuksilta ottamassa. Sellaista emme hyväksyisi.

 

Sosiaalityön palvelut

Palveluasumisen tarpeen arviointi- ja sijoitusprosessin kehittäminen, yht. 150 000 euroa

-          Kehitetään kevyempiä palvelumalleja jne. Hyvä juttu. Kukaan ei kärsi.

Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, yht. 1 200 000

-          Lastensuojelu on enemmän ja vähemmän ollut aina retuperällä Salossa. Kulut ovat valtavat. Ehkäisevää työtä ja varhaisempaa apua vahvistamalla luodaan säästöjä loppusijoituksista. Tämä on loistava juttu ja tästä persut tekivät itse asiassa aikaisemmin aloitteen. Palvelut eivät heikkene vaan päinvastoin muuttuvat inhimillisemmiksi.

Toimeentulotuen lainsäädäntömuutos, yht. 2 300 000 euroa

-          Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 2017. Tämä on hyvä asia Suomen kuntataloudelle kaikkialla. Toivottavasti valtio ei toisella kädellä rankaise.

Henkilökunnan kuljetuspalvelukustannusten vähentäminen, yht. 40 000 euroa

-          Hankitaan oma auto sosiaalityön työntekijöiden käyttöön. Hyvä juttu.

Sosiaalityön palvelut yhteensä 3 690 000 euroa. Toivottavasti tämä saadaan kokonaisuudessaan toteutumaan. Kaikki, huom. kaikki, palvelut säilyvät joka tapauksessa. Ei huono.

 

Liikuntapalvelut

Uimahallin lippuhinnan korotus, yht 76 000 euroa

-          Yhdelle käyttäjälle tämä on marginaalinen korotus. Käy hyvin.

Liikuntapaikkojen hoitajien vakanssien täyttämättä jättäminen, yht. 62 000 euroa

-          Valvontaa vähennetään, käy minulle.

Märynummen, Varvojärven ja Naarijärven saunojen ylläpidosta luovutaa, yht. 30 000 euroa

-          Kolmas sektori, kuten urheiluseurat, voi ottaa asian hoitaakseen.

Kavilannummen ratahoitoavustusten leikkaaminen, yht. 2000 euroa

-          Pieni raha. En tiedä hyötyykö tästä mitään, mutta kaikki kivet on käännettävä.

Liikuntapalveluiden säästö yhteensä 170 000 euroa.

 

Kirjastopalvelut

Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan itsepalvelukirjastoiksi, yht. 55 000 euroa.

-          Hyvä idea nyt kun tämä voidaan eläköitymisen kautta hoitaa kivuttomasti. Lisäksi kirjastoauton palvelua koululaisille alueella parannetaan.

Halikon kirjaston tilojen muuttaminen siten, että nuorisotilat toimivat samassa, yht. 90 000 euroa

-          Nuoriso saa uudet tilat ja kirjasto tulee parempaan hyötykäyttöön. Loistava idea.

Kirjastopalvelut yhteensä 145 000 euroa.

 

Kansalaisopisto

Vakanssien täyttämättä jättäminen. yht. 66 000 euroa

-          Uudelleenjärjestelyllä säästöä. Hyvä niin.

Kansalaisopisto yhteensä 66 000 euroa.

 

Kaupunkikehityspalvelut

Vakanssien täyttämättä jättämiset (eläköityminen) yht. 300 000 euroa

-          Aina hyvä ja pehmeä keino säästää

Älykkäään teknologian hyödyntäminen (maankäyttö), yht. 300 000 euroa

-          Teknologialla säästäminen on viisasta. Tähän kuuluvat esim. LED-valaistus, ajoneuvojen GPS-analysointi jne.

Kaupunkikehityspalveluiden ja vesihuoltolaitoksen yhteisen varallaolojärjestelmän toteuttaminen, yht. 30 000 euroa

-          Olen kuullut, että tämä olisi vaikea toteuttaa, mutta ideana varmasti ok.

Perniön varhaiskasvatuksen tilajärjestelyjen seurannaiset, yht. 50 000 euroa

-          Perniöön rakennettaneen uusi päiväkoti. Sen myötä tulee säästöjä käyttökuluihin.

Älykkäään teknologian hyödyntäminen (tilapalvelut), yht. 450 000 euroa

-          Kuten jo aiemmin kirjoitin, teknologian hyödyntäminen on aina viisasta. Tässä se toteutuisi esim. kiinteistöjen kaukovalvonnalla.

Kaupungin kustantaman työmarkkinatuen piirissä olevien määrän aktiivinen vähentäminen, yht. 1 000 000 euroa

-          Kaupunki maksaa koko ajan enemmän ja enemmän pitkäaikaistyöttömien ns. sakkomaksua. Kaupunki investoi, että nämä henkilöt saisivat työtä kaupungilta, yrityksiltä tai yhdistyksiltä ja säästää näin työmarkkinatuen kuluissa. Lisäksi tämä estää pitkäaikaistyöttömien sosiaalista eristäytymistä ja parantaa terveyttä. Hyvä juttu.

Kaupunkikehityspalvelut yhteensä 2 130 000 euroa.

 

Kaupunginhallituksen alaiset palvelut

Vakanssien täyttämättä jättämiset (eläköitymiset) yht. 188 000 euroa

-          Hyvä juttu

Kaupunginhallitus yhteensä 188 000 euroa

 

Kaikki suunnitellut säästöt yhteensä 12 317 500 euroa.

Tästä on kuitenkin minusta hyvä vähentää sairaanhoitopiirin päätösvallan alle kuuluvat säästötoimenpiteet sekä toivotaan, toivotaan -toimenpiteet. Synnytysosastoa en tässä vaiheessa ilman uutta tilaratkaisua ole valmis siirtämään muutenkaan.

Nämä vähennettynä säästö olisi 9 487 500 euroa.

Listassa ei ole aiemmin Perussuomalaisten esittämistä säästökohteista maahanmuuton kuluja eikä taidemuseo Veturitallin käytön supistamista. Näistä on otettavissa satoja tuhansia.

Täydellä säästölistalla Salo tekisi vuonna 2016 reilut kaksi miljoonaa euroa positiivisen tuloksen ja vuosina 2017 ja 2018 reilut seitsemän miljoonaa per vuosi. Kun laskee mainitsemani epävarmat kohteet pois, jäädään silti vielä positiivisen tuloksen puolelle ja kaupungin taseeseen jää puskuria.

Kokonaisuutena lista on erittäin hyvä. Kyläkoulut ja kirjastot on jätetty rauhaan ja kaikkien palvelut kokonaisuutena säilyvät. Jos yli 40 kohdan listasta pari kohtaa aiheuttavat huutoa, voi sanoa, että kokonaisuus on onnistunut.

Aina tulee huutoa, kun säästetään. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. blogin alussa eritelty Salon taloustilanne on kuitenkin jokaisen ymmärrettävä. On aivan turha itkeä, että ”sitten muutamme pois”. Jaa, niin mihin? Joka kunta on suossa valtion taloustilanteen takia. Väitän, että palvelut ovat Salossa keskimäärin oikein hyviä jatkossakin. Vertailukohtia voi hakea monestakin paikasta.

Nyt tarvitaan voittajan asennetta, eikä perinteistä rutinaa. Talvisodan henki, perkele!

3 kommenttia .

Jatkojytky ja kiitokset

Maanantai 20.4.2015 klo 9:03 - Heikki Tamminen

Tanner tömisi, kun puolueen vaalivalvojaisissa Bottalla huudettiin tulosten pikkuhiljaa varmistuessa: ”JYTKY, JYTKY, JYTKY!” Vaikka paikkamäärä tippui yhdellä, se todella oli jytky. Perussuomalaiset sai toiseksi suurimman eduskuntaryhmän paikan ja betonoi asemansa suomalaiseen politiikkaan. Perussuomalaista politiikkaa tarvitaan.

Kun ennakkoäänet saapuivat, olin pettynyt. Ei sitä pidä selitellä. 15,9 prosenttia ei tyydyttänyt, mutta kutina oli, että siitä vielä noustaan ja niin tehtiinkin. Perussuomalaisten harppaus vaalipäivänä oli valtava.

Perussuomalaiset jäivät harmittavan lähelle neljättä paikkaa Varsinais-Suomessa. Näin se joskus menee, mutta kokonaistulos on valtavan hyvä. Turku on yleisesti ollut Perussuomalaisille vaikea paikka, mutta se saatiin korjattua. Kotikaupungissani Salossa tulos oli veret seisauttava. Perussuomalaiset oli ylivoimaisesti suurin puolue 23,9 prosentin kannatuksella. Toisena oli SDP 20,8 prosentilla. Tulos on historiallinen. Salossa kannatus nousi vuoden 2011 tuloksesta 4,8 prosenttiyksikköä. Olemme siis tehneet jotain oikein.

Lopullinen äänimääräni oli Varsinais-Suomessa 3514. Olen tähän tyytyväinen. Kun ajattelee, että 3500 ihmistä luottasi siihen, että minä olisin hyvä hoitamaan valtakunnan asioita, se vie mielen nöyräksi. Rakkaat äänestäjät, lämmin kiitos. 

Tulos tehtiin suurella sydämellä ja työmäärällä. Budjettini oli vajaat 5000 euroa. Työ tehtiin porukalla. En tiedä miten kiittäisin niitä ihmisiä tarpeeksi, joka puolestani tekivät pyyteetöntä työtä, pitkiä päiviä ja ajoivat lukemattomia kilometrejä.

Kiitos vaalipäällikölleni Sinikalle ja Salon vaalipäällikölle Tapiolle. Pussaan teitä hulluja (poskelle)! Kiitos isä, äiti, veli, Leena, Klasu, Aaro, Hilkka, Mari, Onni, Johanna, Sanna, Jorma, Harri, Mikko, Mika, Tomi, Jarkko, Susanna, Teemu, koko Sundholmin sakki… lista on pitkä, kuten lukija huomaa. Ilman teitä kaikkia en olisi jaksanut enkä pystynyt. Eiköhän pidetä ”pienet” iltamat porukalla.

Kiitos myös esimiehilleni kansanedustaja Ville Vähämäelle ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aholle. Ilman työkokemustani en kirjoittaisi tätä. Lukijalle tiedoksi, että molemmat työsuhteet jatkuvat, eli minua voi jatkossakin häiritä näissä asioissa.

Parhaimmat onnitteluni vaalipiirin valituille Kike Elomaalle, Ville Taviolle ja Maria Lohelalle. Olette todella paikkanne ansainneet.

Eiköhän tämä kirjoitus ollut tässä. Vielä kerran, lämmin kiitos. Tästä se työ vasta alkaa, nimittäin hallitusneuvotteluista.

3 kommenttia .

Maahanmuuton kustannuksista

Perjantai 3.4.2015 klo 10:17 - Heikki Tamminen

Ajatuspaja Suomen Perusta on saanut tutkittua maahanmuuton kustannuksia Suomessa. Tutkimus todistaa sen, mitä nuivat äänet ovat sanoneet - maahanmuutto maksaa. Se maksaa vähintään 700 miljoonaa euroa vuodessa. 

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen ehti jo arvostella tutkimusta. Hän sanoo, ettei tutkimus huomioi koko elinkaarta ja se käsittelee maahanmuuttoa yhtenä kokonaisuutena. Nikun kritiikki osuu omaan nilkkaan. Tutkimus nimen omaan käsittelee kokonaisuutta, eikä tarkoituksella nosta tikun nokkaan vain humanitääristä maahanmuuttoa. Mukaan on laskettu myös työperäinen maahanmuutto, jottei tutkimus olisi harhaanjohtava.

Tutkimuksesta käy ilmi, että yksikköhinnaltaan kalleimmaksi Suomelle tulevat somalit ja irakilaiset. Ainoan positiivisen nettovaikutuksen antavat saksalaiset. Kokonaishinnaltaan kalleimmaksi tulevat entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet, vaikkei heidän yksikkökustannus pääse somalien lähelle. Heitä on kuitenkin määrällisesti paljon. Somalit ja irakilaiset tulevat kokonaiskustannuksissa kuitenkin hopealle ja pronssille kustantaen Suomelle lähes 100 miljoonaa euroa per ryhmä.

On siis selvää, että Suomi noudattaa vaikutuksiltaan vähä-älyisten maahanmuuttopolitiikkaa. Harjoitettu politiikka on sosiaalisilta ja taloudellisilta vaikutuksilta negatiivista. Vain saksalaisista näyttää olevan Suomelle hyötyä.

Maahanmuutton tulisi perustua vain ja ainoastaan tarveharkintaan. Humanitääristä maahanmuuttoa ei tarvita. Suomessa jo olevia humanitäärisiä muuttajia tulee kannustaa maastamuuttoon avokätisesti. Tästä kirjoitin jo aiemmin.

Koko tutkimuksen löydän Suomen Perustan sivuilta.

Kommentoi kirjoitusta.

Aloite maahanmuuton kuluista Salossa

Torstai 26.3.2015 klo 14:01 - Heikki Tamminen

Tein Salon kaupungille seuraavan aloitteen, jonka jätin valtuuston kokouksessa 23.3.2015. Aloitteen allekirjoitti koko Perussuomalaisten valtuustoryhmä.


Aloite Salon maahanmuuton kustannusten selvittämistyön aloittamiseksi

Maahanmuuttoviraston vuosikatsauksen mukaan Salossa asui vuonna 2012 2161 ulkomaalaista. Tämä oli tuolloin 3,9 % Salon asukasluvusta. Tämä on hieman maan keskiarvoa korkeampi luku, vaikka tilastoja vääristää Helsinki suhteessa pienempiin kaupunkeihin. Vieraskielisiä Salossa on noin 2500 viimeisimmän maahanmuutto-ohjelman mukaan.

Salossa on maahanmuuttajayksikkö, jolla on tällä hetkellä noin 170 asiakastaloutta. Asiakaskäyntejä on vuosittain reilu tuhat. Toimeentulotuen piirissä on noin 170 taloutta vuoden 2015 budjetin mukaan.

Valtio maksaa korvausta kunnille aiheutuneista maahanmuuton kustannuksista kolme vuotta, tai kiintiöpakolaisten kohdalla neljä vuotta. Edellisen sopimuksen mukaan (2011) Salon pakolaiskiintiö on 20-40 henkeä. Oleskeluluvan saaneet ovat asia erikseen. Heillä on ulkomaalaislain mukainen toimeentulovelvoite, mutta sitä ei sovelleta mitä tahansa suojelua saaneiden kohdalla.

Valtakunnallisesti maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 50 %. Suomalaisten kohdalla se on noin 70 %. Työllisyysaste vaihtelee paljon kansalaisryhmien välillä. Huonoiten työllistyvät, somalit, afganistanilaiset ja irakilaiset (Tilastokeskus).

Turku on selvittänyt maahanmuuton kustannuksia vuonna 2011. Tällöin kävi ilmi, että Maahanmuuttajien ja vieraskielisten käyttämien palveluiden kustannukset olivat vuonna 2009 hieman alle 37 miljoonaa euroa. Valtaosa tästä meni koulutukseen ja sosiaali- ja terveysmenoihin. Vain kohdennettujen palveluiden kustannukset ovat Turussa 12,5 miljoonaa euroa (selvitys 2014). Tämän summan ulkopuolisen rahoituksen osuus on 7,9 miljoonaa euroa. Veronmaksajalle se on kuitenkin se ja sama, mistä raha tulee.

Edellä mainitun perusteella esitän,

että Salo aloittaa pikaisesti työn maahanmuuton kustannusten selvittämiseksi Salon alueella. Selvityksen tulee kattaa kaikki mahdolliset kulut, joista tieto on mahdollista saada, ei vain kohdennetut palvelut.

Selvityksen perusteella Salon on arvioitava tarvittavat jatkotoimenpiteet.

Heikki Tamminen, ps.

kaupunginvaltuutettu

2 kommenttia .

Laittomasti maassa olevalle eivät palvelut kuulu

Torstai 12.3.2015 klo 15:56 - Heikki Tamminen

Julkaistu Salon seudun sanomien Tätä mieltä -palstalla 12.3.2015

Hallituksen esitys niin sanottujen paperittomien henkilöiden eli laittomasti maassa olevien terveydenhuoltolaiksi on täysi farssi. Esitys on ministeri Susanna Huovisen (sd.) käsialaa. Hän halusi avata rajat koko maailmalle, vaikka laittomasti tänne tuleville.

Laki olisi siis turvannut kaikki terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville. Heidän tarkkaa määräänsä ei tiedetä, mutta arviot liikkuvat useissa tuhansissa.

Juridisesti on täysin käsittämätöntä, että laittomasti maassa oleva saisi edellä mainitut oikeudet. Kyseisillä henkilöillä kun ei ole mitään statusta edes olla maassa. Vastaavia kokeiluja on tehty Euroopassa, mutta linjaa on kiristetty ongelmien ja terveysturismin vuoksi, esimerkkeinä Espanja ja Portugali.

Ei voida enää sanoa, että juuri mikään olisi laitonta siirtolaisuutta, jos heillä olisi täydet oikeudet palveluihin. On otettava huomioon, että terveydenhuoltopalveluiden avaaminen laajentaisi hyvin todennäköisesti palvelut myös laajemmin sosiaaliturvaan. Toimeentulotukea jouduttaisiin jakamaan lääkkeisiin ja elämiseen, koska tarpeita ei voisi juridisesti erotella. Lain valmistelu on ollut luokatonta.

Laiton terveysturismi on todellinen uhka Suomessa, jos sellainen sallitaan. Pelkästään Pietarin lähistöllä on kymmeniä tuhansia HIV-potilaita, jotka olisivat varmasti hyvin mielellään tulossa Suomeen hoitoon viisumeita hakematta. Kyseessä on siis myös kansallinen turvallisuus. Tartuntatautitapauksissa viranomaisilla on jo nyt keinot antaa apua niille, jotka ovat maassa. Kaikki akuutit tapaukset hoidetaan. Kukaan ei jää kuolemaan. Lakia ei siis ole tarvetta laajentaa.

Oli hyvä asia, mutta myös surkuhupaisaa, että kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) esitti hallituksen esitystä täysistunnossa pöydälle pantavaksi. Koska eduskuntakausi loppuu, tämä todennäköisesti tarkoittaa, että esitys raukeaa. Rajamäki on itse esittelevän ministerin kanssa samassa ryhmässä. Rajamäki ei kuitenkaan pyri enää eduskuntaan, joten taisi olla järjen ääni sallittu. Hyvä juttu, Kari. Perussuomalaiset kannattivat Rajamäen esitystä lämpimästi.

Perussuomalaiset ovat vastustaneet lakiesitystä alusta saakka yksimielisesti. Muiden puolueiden mielipiteistä ei voi sanoa samaa. On hauska huomata, että hallituksen esitys ei nykyään tarkoitakaan sitä, että koko hallitus olisi sen takana. Valiokuntakäsittelyssä Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka jätti asiaan hylkäysesityksen.

Samaan aikaan, kun vanhuksemme jätetään kuolemaan koteihin, koska laitospaikkoja väestön ikääntymisestä huolimatta vähennetään, halusi ministeri Huovinen ja moni muu antaa terveydenhoitoa rajattomasti maailman laittomille kiertolaisille.

Kommentoi kirjoitusta.

Halutaanko Suomeen halpatyömarkkinat?

Tiistai 24.2.2015 klo 13:54 - Heikki Tamminen

Julkaistu Salon seudun sanomien mielipidepalstalla 20.2.2015.

Suomessa puhutaan jatkuvasti työperäisen maahanmuuton tarpeesta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 maahanmuuttajaa töihin. En voi uskoa tätä todeksi. Motiivi tällaisen määrän tuomiseksi Suomeen on varmasti jokin muu kuin työvoimapula, sillä Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on jo lähes puoli miljoonaa työtöntä, kun lasketaan mukaan erilaisissa työllisyyspalveluissa mukana olevat henkilöt.

Työttömyysluvut ovat rumempia kuin on annettu ymmärtää. Elämme vasta helmikuuta, ja jo nyt valtion lisätalousarviossa budjetoidaan ansiosidonnaisiin ja peruspäivärahaan lähes 90 miljoonaa euroa lisää. Tilanne ei ole siis parantumassa. Hallitus on epäonnistunut työllisyydenhoidossa täysin.

Elinkeinoelämän valtuuskunta kuittaa vastaväitteet työvoimatarpeeseen sillä, että suomalainen työvoima on työmarkkinoille sopimatonta. Suuria ryhmiä työttömien joukossa edustavat kuitenkin nuoret ja korkeasti koulutetut. Mikä heissä on niin sopimatonta? Onko kysymys heidän hinnastaan? EVA:n motiivi työvoiman haalimiseen on läpinäkyvä.

Kun Suomessa on lähes puoli miljoonaa työtöntä, ei voida mitenkään puhua työvoimapulasta. Kuitenkin samoilla linjoilla EVA:n kanssa ovat Vihreät ja Kokoomus. Nämä puolueet nimittäin haluavat poistaa työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan. Tarveharkinta tarkoittaa sitä, että EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä tarvitsee viranomaisen tarveharkintaan perustuvan luvan tehdäkseen töitä Suomessa.

Kokoomuksen ja vihreiden motiivi tarveharkinnan poistamiselle mietityttää yhtä lailla kuin EVA:n motiivi. Se ei voi olla työvoimapula. Se ei voi olla työllisyysasteen parantaminen, koska maahanmuuttajien työllisyysaste on huomattavasti heikompi kuin suomalaisten. Olisiko jälleen kerran motiivina suomalaisen työn hinta?

On selvää, että vuosittain 34 000 käsiparin tuominen Suomeen ja tarveharkinnan poisto polkisivat suomalaista palkkatasoa. Nämä toimenpiteet käynnistäisivät palkkataistelun. Elinkeinoelämän valtuuskunta, Kokoomus ja Vihreät tietävät tämän. Itse korjaisin asioita kuitenkin niin, ettemme potkisi suomalaista työntekijää ja pienyrittäjää päähän. Hehän tässä maksumiehiksi joutuisivat.

Suomalaisen työn hinta ei ole työntekijän nettopalkan osalta ongelma. Se, mitä mahtuu nettopalkan ja tytönantajan kustannusten väliin, on ongelma. Byrokratia ja työnantajan palkkausriskit ovat ongelma. Kaikkiin näihin voidaan puuttua, mutta näemmä EVA, Vihreät ja Kokoomus haluavat kulkea helpomman tien. Suomen työllisyyteen ja yrittämisen kannattavuuteen voidaan tehdä lukuisia korjaavia toimenpiteitä synnyttämättä hintakilpailua.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtion tukia leikattava

Tiistai 24.2.2015 klo 13:52 - Heikki Tamminen

Julkaistu Turun sanomien mielipidepalstalla 22.2.2015

Valtio maksaa monenlaisia tukia yrityksille, energiantuotannolle, tutkimukselle, kolmansille maille ja niin edelleen. Oli taloustilanne mikä tahansa, vaikutuksiltaan neutraaleja tai negatiivisia tukia ei kannata maksaa. Valtion pitää viipymättä tarkastella tukien vaikuttavuutta ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.

Mitä sellaisia tukia valtio maksaa, joista voisi tinkiä? Niitä ovat esimerkiksi tuulivoimatuki, kehitysapu, tietyt yritystuet sekä niin sanottu miehistötuki.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtio maksaa lähitulevaisuudessa vuosittain jopa 300 miljoonaa euroa tuulivoimatukea. Järjestelmään, jossa maksetaan veronmaksajien kukkarosta tuulivoimalle takuuhintaa, uppoaa miljardeja.

Tämä ei voi olla oikein. Markkinasähkö on halventunut, joten veronmaksajille jää iso siivu katettavaksi. Valtio tukee tuulivoimabisnestä niin, että veronmaksajat kattavat tuulisähköstä jopa kolminkertaisen hinnan markkinahintaan verrattuna. Hyöty on mitätön. Paukkupakkasilla, kun sähkön tarve on suurin, tuulivoimalat eivät tuota juuri mitään. Koko järjestelmä tulisi purkaa.

Kehitysapu ei ole vuosikymmenten kuluessa päässyt lähellekään tavoitteita. Tulokset ovat marginaalisia suhteutettuna miljardeihin, joita on annettu. Suomi maksaa kehitysapua yli miljardi euroa vuosittain.

Ilmaisella rahalla on sellainen tapa, ettei se kehitä, vaan ruokkii juuri kehittymättömyyttä. Valtion kehitysapu tulee lakkauttaa kokonaan ja vastuu auttamisesta pitää antaa ruohonjuuritason järjestöille ja yksityisille henkilöille vapaaehtoispohjalta.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä tutkimuksessa vähän vaikuttavien, tehottomien tai rakennemuutosta hidastavien tukien määräksi arvioitiin vuoden 2011 osalta 668 miljoonaa euroa. Vaikka tutkimus on vuodelta 2012, vastaavia tukia maksetaan edelleen. Ei voi olla viisasta jatkaa maksua, jos ministeriö itse toteaa niiden vaikutusten olevan negatiivisia.

Viimeisenä mainitsen niin sanotun miehistötuen. Sitä jaetaan valtion budjetista merialuksille ja sillä katetaan miehistön palkkoja. Vuosittain tähän tukeen kuluu noin 85 miljoonaa euroa.

Huomionarvoista on, että tukea saavat myös matkustaja-alukset. Niiden miehistön palkoista noin kolmannes on veronmaksajien kustantamia. Tämä vääristää kilpailua varsinkin satamien läheisyydessä, kuten Turussa. Eihän minkään hotellin tai ravintolankaan henkilökuntien palkkoja tueta verovaroin.

Edellä on mainittu tukia, joita järkeistämällä valtio voi säästää jopa 1,5–2 miljardia euroa vuosittain menettämättä mitään. Rohkeita päätöksiä on tehtävä, vaikka tukien saajat eivät hurraata huutaisikaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi ei tarvitse yhtään maahanmuuttajaa

Maanantai 2.2.2015 klo 10:21 - Heikki Tamminen

EVA:n mukaan Suomi tarvitsee kaksinkertaisen määrän maahanmuuttajia, jotta yhteiskunnan rattaat voisivat pyöriä. Karjuva työvoimapula on äitynyt siis todella pahaksi. Samaa mieltä on ollut kautta aikain ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Molempien kohdalla motiivi lienee selvä. Maahanmuutto ei paranna työllisyysastetta, vaikka he muuta väittävät. Kantasuomalaisten työllisyysaste on noin 70 % ja maahanmuuttajien kohdalla se on noin 50 %. Lisäämällä maahanmuuttoa työllisyysaste ei parane, vaan päinvastoin. Puolet maahanmuuttajista, jotka jäävät työvoiman ulkopuolelle, tulevat Suomelle todella kalliiksi.

Motiivi on siis joku muu. En itse keksi muuta motiivia kuin halpatyövoima. Palkkojen on joustettava, jos tuomme Suomeen valtavan määrän ihmisiä, joista edes puolet suostuu tekemään jotain kahdeksalla eurolla tunnissa. Yhteiskunta antaa asumislisät päälle, jos ja kun tuo ei kata elämisen kustannuksia. Tämäkin on väärin. Sosiaaliturvaa tulisi muuttaa asumisperusteisesta kansalaisuusperusteiseksi.

Suomessa on helposti 400 000 työtöntä, kun lasketaan mukaan kaikki työvoimapoliittisissa toimenpiteissä mukana olevat työttömät. EVA:n mukaan heille ei kuitenkaan ole käyttöä. He ovat liian vanhoja, liian nuoria tai muuten vaan – liian kalliita.

Suomi ei tällä hetkellä tarvitse yhtään maahanmuuttajaa. Näin on, jos tarkastelemme asiaa puhtaasti tarvenäkökulmasta. Juuri tarveharkinnan, eli suomalaisen edun, tulisikin olla ainoa punnittava asia maahantuloa tarkasteltaessa.

Ajoittain tarvetta maahantulolle on ollut. Muistan salolaisena, kun Nokian menestyksen ollessa holtitonta luokkaa, piti insinöörejä ym. kuskata maailman ääristä, koska pienen kansan erityisosaajat loppuivat kesken. Nämä insinöörit kuittasivat hyvät liksat, tekivät työnsä ja lähtivät, kun työ oli valmis. Tässä ei ole mitään väärää. Nyt tilanne on kuitenkin aivan toinen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan juuri korkeasti koulutetuilla on vaikeaa saada työtä.

Työperäisen maahanmuuton tarve perustuu siis joidenkin tarpeelle laskea palkkatasoa. Vaikka kannatan tietyissä tapauksissa paikallista sopimista, en näe Suomen palkkatasoa ongelmana, vaan verotusta ja sivukuluja. Palkat eivät ole Ruotsissa yhtään sen pienemmät, mutta esim. keskiluokka, joka viulut maksaa, saa paljon enemmän käteen. Tämä on ongelma.

Humanitäärisestä maahanmuutosta ja pakolaiskiintiöstä en puhu sen enempää. On selvää, ettei niitä(kään) tarvita. Ihmisten siirtely siirtelee ongelmia.

Kommentoi kirjoitusta.

Salon messut ja kampanja-avajaiset

Keskiviikko 28.1.2015 klo 11:18 - Heikki Tamminen

Sunnuntaina 25.1. vietin 3 tuntia Salon messuilla. Olin positiivisesti yllättynyt tunnelmasta ainakin näin perussuomalaisesta näkökulmasta. En enää luota gallupeihin sitäkään vähää, kuin ennen. Kukaan ei tullut haukkumaan. Päinvastoin. Kehujia riitti eläkeiläisestä teiniin sekä valkokaulusväestä poliisiin.

47_heikki_tamminen.jpg

Kansa on kyllästynyt siihen, ettei sanota, mitä ajatellaan. Konsensuspolitiikka on tiensä päässä. Tottakai on edelleen heitä, joille se kelpaa, mutta määrä on vähememään päin. Erityisesti kansalaiset halusivat, että maailmanparantamisen sijaan hoidettaisiin oma pesä kuntoon. Olen samaa mieltä.

Kampanja-avajaisia, paremmin sanottuna tiedotustilaisuutta, vietettiin maanantaina 26.1. Sokos hotel Rikalan tiloissa, Salossa. Paikalla oli tusinan verran ihmisiä, johon olen tyytyväinen ajankohta ja pieni tilaisuuden näkyvyys huomioon ottaen. Media oli paikalla ja jälleen kerran myös poliisi. He joko pitävät ajatuksistani tai seuraavat minua työnsä puolesta.

3.jpgEsittelin avauksessa tunnin verran teesejäni, jotka avasin kuulijoille powerpoint-esityksen pohjustukselta. Teesit löydät täältä. Esitystä tultaneen näkemään muuallakin maakunnassa, kun kiertueaikataulu selviää.

Maanantain kruunasi Eduskunnan urheilukerhon peli MIKE-sarjan ylemmässä jatkosarjassa Helsingin ulosottovirastoa vastaan. Voitimme 10-5 ja etenimme välieriin. Tehtäväni oli vartioida maalia, johon 5 osumaa upposi.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »