Lehteen kirjoitettua

Julkaistu Salon seudun Sanomien mielipidepalstalla 19.8.2015

 

Saloon vastaanotokeskus?

Suomen Punainen Risti kaavailee perustavansa noin 200 paikkaisen vastaanottokeskuksen Halikon sairaalan tiloihin. Tilat omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, jonka kanssa neuvotteluja on tietojemme mukaan käyty. Salon kaupungilla ei vastaavia tiloja ole. Mikäli SPR ja VSSHP pääsevät asiasta sopimukseen, ei kaupungilla ole asiaan sanottavaa, vaikka uutisoinnin mukaan Maahanmuuttovirasto aikoo kysyä Salon kantaa asiaan (SSS 14.8.2015).

Hyviä puolia perustellaan sillä, että valtio maksaisi kulut ja että alue saisi työpaikkoja, kun palveluita ostettaisiin Salolta ja alueen yrittäjiltä. Tällainen perustelu kertoo äärimmäisen huonosta julkisen talouden tietämyksestä, sillä jokainen keskuksen käyttämä euro on julkista rahaa. Julkinen raha on veromaksajien rahaa riippumatta siitä, tulevatko ne valtiolta vai kunnalta. Valtio maksaa kulut kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen kuluista vastaisi Salo. Salon taloudellinen tilanne ei kestä tätä rasitusta.

Maahanmuuttovirastolla on kädet täynnä töitä, sillä hakijoiden määrä on valtava. Ylivoimaisesti suurimmat ryhmät tulevat Irakista ja Somaliasta. Viime vuonna hakijoita kirjattiin yhteensä 3 651 henkeä. Elokuussa tänä vuonna tuo määrä ylitettiin jo reilusti. Valtaosa hakijoista on työikäisiä miehiä. Määrä on kasvanut siis räjähdysmäisesti.

Viranomaiset painostavat valtiota antamaan lisää rahaa ja kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia erittäin hatarin perustein. Suomi on kirjaimellisesti Ruotsin tiellä, josta ei näytä olevan paluuta.

Turvapaikanhakijoita ei tule sekoittaa pakolaisiin, joille Suomella on kiintiö. Tällä hetkellä laitonta siirtolaisuutta, joihin suuri osa turvapaikanhakijoista lukeutuu, ei voi estää. Siksi on tehtävä politiikkaa, joka ei houkuttele laittomasti maahan pyrkiviä alueelle. Tanskassa tämä on jo toteutettu leikkaamalla sosiaalitukia ko. henkilöiltä. Suosittelemme Suomelle samaa.

Humanitäärisen maahanmuuton positiivinen perustelu työllisyysluvuilla tai vaikutuksilla kansantalouteen on ehkä suurin ”muunneltu totuus”, jota käytetään. Edellä mainitsimme, että ylivoimaisesti suurimmat turvapaikanhakijaryhmät ovat Somaliasta ja Irakista. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan heidän nettovaikutuksensa julkiseen talouteen on maahanmuuttajaryhmistä ylivoimaisesti heikoin. He eivät työllisty ja saavat paljon tulonsiirtoja.

Suosittelemme lukijaa etsimään käsiinsä myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen teettämän selvityksen Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä. Siitä käy ilmi, että nämä ryhmät ovat yli 1 000 prosenttisesti yliedustettuja seksuaali- ja väkivaltarikoksissa.

Lyhyestä virsi kaunis. Vastustamme Saloon kaavailtavan vastaanottokeskuksen perustamista. Sen hyväksyminen siunaisi löyhän ja vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan. Suomen on oltava edelläkävijä valikoivassa maahanmuutossa, jossa Suomeen tullaan vain työn tai rakkauden perässä.

Heikki Tamminen

Kaupunginvaltuutettu (ps.)

Tapio Äyräväinen

kaupunginvaltuutettu (ps.) 

Salon Seudun Sanomat -  Tätä mieltä -palsta 12.3.2015

Laittomasti maassa olevalle eivät palvelut kuulu

Hallituksen esitys niin sanottujen paperittomien henkilöiden eli laittomasti maassa olevien terveydenhuoltolaiksi on täysi farssi. Esitys on ministeri Susanna Huovisen (sd.) käsialaa. Hän halusi avata rajat koko maailmalle, vaikka laittomasti tänne tuleville.

Laki olisi siis turvannut kaikki terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville. Heidän tarkkaa määräänsä ei tiedetä, mutta arviot liikkuvat useissa tuhansissa.

Juridisesti on täysin käsittämätöntä, että laittomasti maassa oleva saisi edellä mainitut oikeudet. Kyseisillä henkilöillä kun ei ole mitään statusta edes olla maassa. Vastaavia kokeiluja on tehty Euroopassa, mutta linjaa on kiristetty ongelmien ja terveysturismin vuoksi, esimerkkeinä Espanja ja Portugali.

Ei voida enää sanoa, että juuri mikään olisi laitonta siirtolaisuutta, jos heillä olisi täydet oikeudet palveluihin. On otettava huomioon, että terveydenhuoltopalveluiden avaaminen laajentaisi hyvin todennäköisesti palvelut myös laajemmin sosiaaliturvaan. Toimeentulotukea jouduttaisiin jakamaan lääkkeisiin ja elämiseen, koska tarpeita ei voisi juridisesti erotella. Lain valmistelu on ollut luokatonta.

Laiton terveysturismi on todellinen uhka Suomessa, jos sellainen sallitaan. Pelkästään Pietarin lähistöllä on kymmeniä tuhansia HIV-potilaita, jotka olisivat varmasti hyvin mielellään tulossa Suomeen hoitoon viisumeita hakematta. Kyseessä on siis myös kansallinen turvallisuus. Tartuntatautitapauksissa viranomaisilla on jo nyt keinot antaa apua niille, jotka ovat maassa. Kaikki akuutit tapaukset hoidetaan. Kukaan ei jää kuolemaan. Lakia ei siis ole tarvetta laajentaa.

Oli hyvä asia, mutta myös surkuhupaisaa, että kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) esitti hallituksen esitystä täysistunnossa pöydälle pantavaksi. Koska eduskuntakausi loppuu, tämä todennäköisesti tarkoittaa, että esitys raukeaa. Rajamäki on itse esittelevän ministerin kanssa samassa ryhmässä. Rajamäki ei kuitenkaan pyri enää eduskuntaan, joten taisi olla järjen ääni sallittu. Hyvä juttu, Kari. Perussuomalaiset kannattivat Rajamäen esitystä lämpimästi.

Perussuomalaiset ovat vastustaneet lakiesitystä alusta saakka yksimielisesti. Muiden puolueiden mielipiteistä ei voi sanoa samaa. On hauska huomata, että hallituksen esitys ei nykyään tarkoitakaan sitä, että koko hallitus olisi sen takana. Valiokuntakäsittelyssä Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka jätti asiaan hylkäysesityksen.

Samaan aikaan, kun vanhuksemme jätetään kuolemaan koteihin, koska laitospaikkoja väestön ikääntymisestä huolimatta vähennetään, halusi ministeri Huovinen ja moni muu antaisi terveydenhoitoa rajattomasti maailman laittomille kiertolaisille.

Heikki Tamminen, kaupunginvaltuutettu (ps)

……………………………………………………………………………………………………

Turun Sanomat - mielipidepalsta, 22.2.2015

Valtion tukia leikattava

Valtio maksaa monenlaisia tukia yrityksille, energiantuotannolle, tutkimukselle, kolmansille maille ja niin edelleen. Oli taloustilanne mikä tahansa, vaikutuksiltaan neutraaleja tai negatiivisia tukia ei kannata maksaa. Valtion pitää viipymättä tarkastella tukien vaikuttavuutta ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.

Mitä sellaisia tukia valtio maksaa, joista voisi tinkiä? Niitä ovat esimerkiksi tuulivoimatuki, kehitysapu, tietyt yritystuet sekä niin sanottu miehistötuki.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtio maksaa lähitulevaisuudessa vuosittain jopa 300 miljoonaa euroa tuulivoimatukea. Järjestelmään, jossa maksetaan veronmaksajien kukkarosta tuulivoimalle takuuhintaa, uppoaa miljardeja.

Tämä ei voi olla oikein. Markkinasähkö on halventunut, joten veronmaksajille jää iso siivu katettavaksi. Valtio tukee tuulivoimabisnestä niin, että veronmaksajat kattavat tuulisähköstä jopa kolminkertaisen hinnan markkinahintaan verrattuna. Hyöty on mitätön. Paukkupakkasilla, kun sähkön tarve on suurin, tuulivoimalat eivät tuota juuri mitään. Koko järjestelmä tulisi purkaa.

Kehitysapu ei ole vuosikymmenten kuluessa päässyt lähellekään tavoitteita. Tulokset ovat marginaalisia suhteutettuna miljardeihin, joita on annettu. Suomi maksaa kehitysapua yli miljardi euroa vuosittain.

Ilmaisella rahalla on sellainen tapa, ettei se kehitä, vaan ruokkii juuri kehittymättömyyttä. Valtion kehitysapu tulee lakkauttaa kokonaan ja vastuu auttamisesta pitää antaa ruohonjuuritason järjestöille ja yksityisille henkilöille vapaaehtoispohjalta.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä tutkimuksessa vähän vaikuttavien, tehottomien tai rakennemuutosta hidastavien tukien määräksi arvioitiin vuoden 2011 osalta 668 miljoonaa euroa. Vaikka tutkimus on vuodelta 2012, vastaavia tukia maksetaan edelleen. Ei voi olla viisasta jatkaa maksua, jos ministeriö itse toteaa niiden vaikutusten olevan negatiivisia.

Viimeisenä mainitsen niin sanotun miehistötuen. Sitä jaetaan valtion budjetista merialuksille ja sillä katetaan miehistön palkkoja. Vuosittain tähän tukeen kuluu noin 85 miljoonaa euroa.

Huomionarvoista on, että tukea saavat myös matkustaja-alukset. Niiden miehistön palkoista noin kolmannes on veronmaksajien kustantamia. Tämä vääristää kilpailua varsinkin satamien läheisyydessä, kuten Turussa. Eihän minkään hotellin tai ravintolankaan henkilökuntien palkkoja tueta verovaroin.

Edellä on mainittu tukia, joita järkeistämällä valtio voi säästää jopa 1,5–2 miljardia euroa vuosittain menettämättä mitään. Rohkeita päätöksiä on tehtävä, vaikka tukien saajat eivät hurraata huutaisikaan.

Heikki Tamminen, kaupunginvaltuutettu (ps), Salo
……………………………………………………………………………………………………
 

Salon Seudun Sanomat -  Tätä mieltä -palsta 20.2.2015

Halutaanko Suomeen halpatyömarkkinat?

Suomessa puhutaan jatkuvasti työperäisen maahanmuuton tarpeesta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 maahanmuuttajaa töihin. En voi uskoa tätä todeksi. Motiivi tällaisen määrän tuomiseksi Suomeen on varmasti jokin muu kuin työvoimapula, sillä Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on jo lähes puoli miljoonaa työtöntä, kun lasketaan mukaan erilaisissa työllisyyspalveluissa mukana olevat henkilöt.

Työttömyysluvut ovat rumempia kuin on annettu ymmärtää. Elämme vasta helmikuuta, ja jo nyt valtion lisätalousarviossa budjetoidaan ansiosidonnaisiin ja peruspäivärahaan lähes 90 miljoonaa euroa lisää. Tilanne ei ole siis parantumassa. Hallitus on epäonnistunut työllisyydenhoidossa täysin.

Elinkeinoelämän valtuuskunta kuittaa vastaväitteet työvoimatarpeeseen sillä, että suomalainen työvoima on työmarkkinoille sopimatonta. Suuria ryhmiä työttömien joukossa edustavat kuitenkin nuoret ja korkeasti koulutetut. Mikä heissä on niin sopimatonta? Onko kysymys heidän hinnastaan? EVA:n motiivi työvoiman haalimiseen on läpinäkyvä.

Kun Suomessa on lähes puoli miljoonaa työtöntä, ei voida mitenkään puhua työvoimapulasta. Kuitenkin samoilla linjoilla EVA:n kanssa ovat Vihreät ja Kokoomus. Nämä puolueet nimittäin haluavat poistaa työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan. Tarveharkinta tarkoittaa sitä, että EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä tarvitsee viranomaisen tarveharkintaan perustuvan luvan tehdäkseen töitä Suomessa.

Kokoomuksen ja vihreiden motiivi tarveharkinnan poistamiselle mietityttää yhtä lailla kuin EVA:n motiivi. Se ei voi olla työvoimapula. Se ei voi olla työllisyysasteen parantaminen, koska maahanmuuttajien työllisyysaste on huomattavasti heikompi kuin suomalaisten. Olisiko jälleen kerran motiivina suomalaisen työn hinta?

On selvää, että vuosittain 34 000 käsiparin tuominen Suomeen ja tarveharkinnan poisto polkisivat suomalaista palkkatasoa. Nämä toimenpiteet käynnistäisivät palkkataistelun. Elinkeinoelämän valtuuskunta, Kokoomus ja Vihreät tietävät tämän. Itse korjaisin asioita kuitenkin niin, ettemme potkisi suomalaista työntekijää ja pienyrittäjää päähän. Hehän tässä maksumiehiksi joutuisivat.

Suomalaisen työn hinta ei ole työntekijän nettopalkan osalta ongelma. Se, mitä mahtuu nettopalkan ja tytönantajan kustannusten väliin, on ongelma. Byrokratia ja työnantajan palkkausriskit ovat ongelma. Kaikkiin näihin voidaan puuttua, mutta näemmä EVA, Vihreät ja Kokoomus haluavat kulkea helpomman tien. Suomen työllisyyteen ja yrittämisen kannattavuuteen voidaan tehdä lukuisia korjaavia toimenpiteitä synnyttämättä hintakilpailua.

Heikki Tamminen

kaupunginvaltuutettu (ps.)

……………………………………………………………………………………………………

Salon Seudun Sanomat -  Tätä mieltä -palsta 17.1.2015

Sosiaaliturvan ulottuvuutta harkittava uudelleen

Suomen talous on tökkinyt ennätyksellisen pahasti. Edes 90-luvun lamavuosina, ei ollut näin pitkää tuotannon laskua. Suomen tuotanto on vuoden 2006 tasolla. Tällöin on selvää, että samalla kun väestö ikääntyy ja työttömyys lisääntyy, on tehtävä jopa radikaaleja päätöksiä. Sellaisiin nykyinen hallitus ei ole pystynyt, vaan se vuodesta toiseen korottaa veroja ja heikentää ostovoimaa.

Esitän tässä kirjoituksessa pari ratkaisuehdotusta valtion menojen laskemiseksi.

Suomen asumisperusteista sosiaaliturvaa on harkittava uudelleen. Meillä ei ole varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Suomessa oleskelevalla ei-kansalaisella ei tarvitse olla oikeutta rahalliseen sosiaaliturvaan. Katto pään päällä ja ruokakupongit riittävät. Lisäksi voidaan tarjota, kuten tälläkin hetkellä, akuutin hädän sattuessa terveyspalvelut. Nyt jopa laittomat siirtolaiset saavat käteistä menoihinsa, vaikka he vasta odottaisivat oleskelulupapäätöstä.

Vain Suomessa työssä olevalla ja Suomeen veronsa maksavalla tulisi olla oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan laajemmin. Tällöin hän on siitä jotain maksanut. Oikeuksien tulee päättyä, kun veronmaksu päättyy.

Istuva hallitus on asiasta täysin toista mieltä. He haluavat laajentaa laittomille siirtolaisille myös sellaiset terveyspalvelut, jotka eivät koske akuuttia hätää. Rahaa näyttää olevan siis muille jaettavaksi, mutta eläkkeistä ja lapsilisistä oli varaa ottaa pois.

Toinen asia, josta valtio voisi säästää, on kehitysapu. Tällä hetkellä Suomi jakaa vuosittain yli miljardi euroa kehitysapua. Kehitysapua on kannettu biljoonia dollareita vuosikymmenten kuluessa. Vuosittain sitä jaetaan noin 100 miljardia kansainvälisesti.

Perussuomalaiset esittivät tähän omaa malliaan, jossa valtion kehitysapu puolitettaisiin ja loput kerättäisiin vapaaehtoisvoimin. Itse olen vielä jyrkemmällä kannalla. Valtion kehitysapu tulee lakkauttaa kokonaan. Mikään ei ole valtavista tulonsiirroista huolimatta kehittynyt. Ilmainen raha ei kehitä. Vain ruohonjuuritason vapaaehtoistyöllä on merkitystä. Nyt varat valuvat koronkiskureille ja korruptioon.

Tässä pari ehdotusta, joilla saamme kansantaloutta paremmalle tolalle ja teemme Suomesta myös sosiaalisesti paremman paikan asua, kun vastuutamme ihmiset yksilöinä, emmekä hyysää heitä piloille.

Heikki Tamminen

kaupunginvaltuutettu (ps.)

……………………………………………………………………………………………………

Salon Seudun Sanomat -  Tätä mieltä -palsta 9.10.2014

Sääntelyn purkamisessa sanat ja teot eivät kohtaa

Suomi on sääntelyn, holhouksen ja pykälien luvattu maa. Byrokraatilta ei mikään jää huomaamatta. Viimeisimpänä esimerkkinä toimii ministeriön suunnitelma, joka vastuuttaisi esimerkiksi olutpanimot huolehtimaan siitä, ettei heidän facebook-sivuillaan kehuta tuotteita tai jaeta heidän tuottamaa sisältöä. Tämä holhous on saanut sairaita piirteitä.

Rajoitukset ja määräykset käyvät Suomelle äärimmäisen kalliiksi. Yrittämisestä on tehty lievästi sanottuna hankalaa. Varsinkin pienyritykset, joilla ei ole varaa palkata omia byrokratiaosaajia, ovat hankaluuksissa. Tiedän kyllä, että tästä ovat monet hallituspuolueidenkin edustajat puhuneet, mutta miksei mitään tapahdu? Puheet ja teot ovat ristiriidassa.

Sääntely ei koske vain yrittämistä. Se koskee myös kuntia. Samalla kun hallitus on vuodesta toiseen leikannut valtio-osuuksia, se on lisännyt kuntien vastuita. Hallitus lupasi rakennepoliittisessa ohjelmassaan purkaa kuntien tehtäviä miljardilla. Tämä oli täyttä soopaa. Pääministeri Stubb on jo joutunut toppuuttelemaan tuohon valheeseen uskoneita.

En oikein käsitä, mistä poliitikkojen tahto säännellä saa voimansa. Kuntien kohdalla kyse on tietysti siitä, että maan hallitus vierittää vastuuta, jotta oma pesä puhuisi puhtaana. Juuri kukaan heistä ei välitä kokonaisuudesta. Se on kummallista, sillä suuri osa kansanedustajista istuu kotikuntiensa valtuustoissa. Mahtaa siellä olla selittelemistä, jos on hallituksessa lisäämässä vastuita ja saman viikon maanantaina valtuustossa valittamassa valtionosuuksista.

Eduskunta kokee ylpeyttä siitä, kuinka paljon se saa paperia aikaiseksi. Taas on tehty toinen toistaan hienompia lakeja ja asetuksia. Niitä poistuu käytöstä vain silloin, kun joku uusi tulee tilalle. Seuraavan hallituksen haasteena on tehdä iänikuisista puheista tekoja ja purkaa sääntelyä. Suomi ja suomalainen pärjäävät kyllä ilman tolkutonta holhouksen viidakkoa.

Vielä hetken istuvalle hallitukselle terveiset, että nostakaa nyt alkuun vaikka arvonlisäverovelvollisuuden alaraja vähintään 25 000 euroon, niin pienyrittäjyydellä voi joku vahingossa jopa työllistyä. Jos ette vielä ole huomanneet, niin perussuomalaiset on varjobudjetissaan ehdottanut tätä jo kolme kertaa. Teille se ei ole kelvannut.

Heikki Tamminen (ps)

kaupunginvaltuutettu

……………………………………………………………………………………………………

Turun sanomat, mielipidepalsta 7.8.2014

Valtiontaloudessa silmänkääntötemppu

Valtiovarainministeriö aloitti aamulla 5.8. pohtimaan ensi vuoden valtiotalouden suuntaviivoja. Valtiovarainministeri Rinne kiirehti jo iltapäivällä lupailemaan kaikenlaista. Äkkiseltään lupaukset voivat kuulostaa hyviltä, mutta asiassa on koira haudattuna.

Ministeri Rinne sanoi: ”Valtio ottaa ensi vuonna puolet vähemmän lisävelkaa”. Tämä tarkoittaa suomeksi, että valtio ottaa noin neljä miljardia lisävelkaa.

Rinne jatkoi: ”Uusia leikkauksia ei tule”. Uusista leikkauksista päättää eduskunta, eikä Rinne, ja toiseksi tämä ei tarkoita, etteivät jo sovitut leikkaukset toteutuisi. Niitä on siis tulossa, muttei ehkä enempää, kuin mitä on sovittu.

Sekä Kataisen, että Stubbin hallitusohjelmissa tavoitteeksi asetetaan velkasuhteen taitto kokonaistuotantoon verrattuna. Vuosi toisensa jälkeen hallitus on epäonnistunut tavoitteessa.

Rinne puhuu ottavansa vähemmän velkaa kuin viime vuonna. Velan määrä ei ole kuitenkaan niin oleellinen seikka kuin velkasuhde. Tämän Rinne jättää näppärästi mainitsematta. Velkasuhteen taittamiseksi ei saisi ottaa senttiäkään lisää velkaa, sillä mm. Danske Bankin ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu.

Suomen velkasuhde ylittänee hyvinkin pian 60 prosentin rajan, joka on EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen vastaista. Tällöin joudumme tarkkailuluokalle, ja luottoluokituksen korjaaminen alaspäin on vakavasti otettava uhka. Jos luottoluokitus laskee, korko nousee. Se yhtälö on yksinkertainen. Kuka meille antaa tukipaketteja, kun korot nousevat? Kreikkako?

Jos ja kun istuva hallitus ei saa enää merkittäviä talouden pelastustoimia aikaiseksi, on suunniteltava uutta ja vastuullista taloudenhoitoa jo ensi kaudelle. Valtion menoja on leikattava kovalla kädellä lähinnä sellaisista kohteista, jotka eivät vaikuta ostovoimaan. Kun valtion menoja karsitaan, voidaan tapauskohtaisesti laskea verotusta. Näin verotulojen lasku kompensoituu ostovoimassa.

Heikki Tamminen, kaupunginvaltuutettu (ps.)

……………………………………………………………………………………………………

Salon seudun sanomat, Tätä mieltä -palsta 7.8.2014

Euro- ja EU-politiikka uusille raiteille

Suomen kuulumista euroalueeseen on ensi vaalikaudella punnittava todella tarkasti. Tällä hetkellä on selvää, että euro on Suomelle haitallinen valuutta. Samaa mieltä ovat eurohistorian saatossa olleet lukuisat asiantuntijat. Virallinen totuus tulee eurouskovaisten suusta.

Lukuisat puolueettomat selvitykset todistavat, että Suomen taloustilanne on yksi euromaiden huonoimpia. On käsittämätöntä, että meillä nukutaan Ruususen unta. Hallitus on toimillaan siirrellyt rahaa kupista toiseen ja verotusta kiristämällä laskenut ostovoimaa. Nämä toimenpiteet ovat aivan liian heppoisia ja jopa haitallisia.

Euroalueen tilanne saatiin vakautettua hetkeksi sopivasti ennen eurovaaleja, mutta nyt kuuluu kummia. Kreikan kolmas tukipaketti on ovella, ja Italian velkataakka on räjähtämässä käsiin. Italia otti vuoden aikana saman verran lisävelkaa, kuin Suomella on kertynyt velkaa koko itsenäisyyden aikana.

Tällä hetkellä Suomen etu olisi oma valuutta, jolla voi keinotella vahvaa euroa vastaan. Näin tekee muun muassa Ruotsi. Ruotsi ei ole mukana menneissä ja tulevissa tukipaketeissa, joilla pankkiirit pelastetaan ja ostovoima tapetaan. Suomi hulluudessaan otti lähes 1,5 miljardia velkaa Euroopan vakausmekanismin pääomittamiseen ja jätti samalla päätöksellä yli kymmenen miljardin maksusitoumuksen, jos apua vielä tarvitaan. Se on viidesosa Suomen valtion vuosibudjetista.

Euroero maksaa, sehän on selvä, mutta harva ajattelee, mitä maksaa olla eurossa. Loppua ei ole vielä nähty. Positiivia uutisia pian tulevasta käänteestä on kuultu vuodesta 2009. Milloin käänne tulee, vai olisiko parempi tehdä realistisia ennusteita? Talouden ennustaminen näyttääkin mahdottomalta – tai sitten totuutta ei haluta nähdä.

Euro ei ole ainoa EU:n luoma haitallinen asia, jossa Suomi on mukana. Rikollisuus rehottaa vapaan liikkuvuuden ja Schengen–sopimuksen vuoksi. Tästä sopimuksesta olisi irtauduttava lisääntyneen rikollisuuden ja kiristyneen Euroopan ja Venäjän tilanteen myötä. Lisäksi Suomen pitäisi ehdottomasti vastustaa EU-alueen taakanjakomekanismeja esimerkiksi maahanmuuttajien osalta. Olen valitettavasti kuullut terveisiä, että poliittinen suomalainen vasemmisto kannattaisi tätä taakanjakoa europarlamentissa.

Sanottakoon lopuksi, että Turun telakan kauppa, joka on loistava asia, ei ollut riippuvainen Suomen eurolinjasta tai muustakaan vastaavasta. Onneksi ministeri Vapaavuori teki vihdoin, mitä vastaavan ministerin kuuluukin tehdä.

Heikki Tamminen, kaupunginvaltuutettu (ps.)

...................................................................................................................................

Julkaistu 6.6. Salon seudun sanomien Tätä mieltä- palstalla.

Salolla on edessään vain kaksi vaihtoehtoa

Mikä on kunnan tärkein tehtävä? Se tuottaa kuntalaiselle palveluita. Mikä näiden palveluiden tuottamisessa mättää? Rahan puute. Puutteeseen on pari olennaista syytä.

Valtakunnallisia ongelmia ovat kuntaosuuksien leikkaus, kuntien tehtävien lisääminen ja työttömyys. Näistä syistä kunnat velkaantuvat historiallista vauhtia. Palveluita pyöritetään syömävelalla.

Valtiotalouden kehyksistä vuosille 2014–2017 käy ilmi, että kuntien nettovelka oli vuonna 2013 11,82 miljardia euroa. Vuonna 2017 sen arvioidaan olevan 23,53 miljardia. Nettovelka kaksinkertaistuu neljässä vuodessa. Valtiontaloudessa tämä tarkoittaisi Suomen velan kasvamista noin 200 miljardiin euroon. Jos joku edes vihjaisi tämän suuntaista, häntä pidettäisiin hulluna. Kunnille se näyttää olevan ongelmatonta.

SDP:n tavoitteena on maksuton päivähoito kaikille, lapsilisien maksu 18-vuotiaaksi asti ja ilmaisen varhaiskasvatuksen ulottaminen neljä vuotiaisiin. SDP haluaa näemmä triplata kuntien velkataakan sen tuplaamisen sijaan. Kaipaisin edes hitusen realismia.

Hallitus puhuu julkisen velkasuhteen taittamisesta. Se jättää näppärästi kuntasektorin velat laskujen ulkopuolelle. Niiden lisääminen laskuihin aiheuttaisi EU:n vakaussopimuksen räikeän ylityksen ja Suomen luottoluokituksen laskun, joka taas nostaisi velkojen korkoja. Keitä tässä yritetään hämätä?

Salolaisittain merkittävä syy rahapulaan on työttömyys. Salossa on lähes 4 400 työtöntä. Kaupungin työllistämiskeinot ovat rajalliset. Kaupungin on jokseenkin mahdotonta montaakaan työllistää. Kaupunki voi tarjota halpoja tontteja, työvoimaa, koulutuspaikkoja ja osaamista. Jos ne eivät riitä, kunnan rahkeet ovat vähissä. Tämä on jokaisen realistin myönnettävä.

Ilman töitä ei ole verotuloja. Nokian lopettamisen myötä Salon yhteisöverotuotto romahti 60 miljoonasta reilusti alle kymmenen miljoonan euron. Kuilua ei saada katettua kunnallisveron korotuksilla. Veronkorotukset ovat aina kellosepän työtä. Jossain kriittisessä pisteessä ne kääntyvät itseään vastaan, eikä tuottoja tule.

Valtakunnalliseksi ratkaisuksi minulle kävisi kuntien palveluiden raaka leikkaus vuoden 2000 tasolle, jolloin niitä oli noin 150 vähemmän. Olivatko asiat tuolloin kovin paljon huonommin?

Salon kohdalla on vain kaksi tietä. Voidaan supistaa palvelutasoa ja tätä kautta irtisanoa henkilökuntaa, tai laskea palkkoja. Jälkimmäinen ei ole valitettavasti valtuutettujen käsissä. Valtuutetut saavatkin maanantaina eteensä lisätalousarvion, jossa henkilöstökulut kasvavat pari miljoonaa euroa, koska ay-liike ei joustanut ja lomautus kolmatta vuotta putkeen ei tullut kyseeseen. Näillä näkymin Salo joutuukin jatkamaan palveluiden karsimista, koska ay-johto ei jousta. Henkilöstöstä iso osa kyllä viisaasti joustaisi. Onhan kyse myös heidän lapsiensa ja vanhempiensa palveluista.

Joku pitää tällaista puhetta törkeänä työntekijöiden syyllistämisenä. Sitä se ei ole. Ei ole heidän vikansa, että he ovat töissä kaupungissa, jossa rahat ovat lopussa. Sellaista suuntaa, jossa ei tehdä mitään, ei ole.

Lopuksi haluaisin teidän miettivän sitä faktaa, että Rekijoen koulun lakkautus säästää teoriassa saman verran kuin säästäisi sillä, että bruttopalkkoja leikattaisiin yksi euro yhtä tuhatta euroa kohti. Kyllä, luit oikein. Yksi euro.

 

Heikki Tamminen

kaupunginvaltuutettu (ps.)

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tätä mieltä -palstan kirjoitus Salon Seudun Sanomissa 20.1.2014

Palkanalennusponnella haluttiin turvata kaupungin palvelut

Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi perussuomalaisten henkilöstösäästöponnen talousarviokokouksessaan 12.joulukuuta. Ponnessa esitettiin, että työntekijöille tarjottaisiin yksilöinä mahdollisuutta neuvotella palkanalennuksista, joilla säästyttäisiin pakkolomilta ja näin turvattaisiin palvelut. Maanantaina kaupunginhallitus sai käteensä esityksen, jossa ponsi tuomittiin sopimusten ja jopa lain vastaiseksi.

Ponsi ei ollut perussuomalaisen ryhmän hetken mielijohde, vaan tarpeesta tehty. Henkilöstö on halunnut vaihtoehtoja, ja halusimme tarjota vaihtoehtoa. Keskustelua on alusta asti sumentanut levitetty virheellinen ja ennen kaikkea puutteellinen tieto. Korjaan pari väärinkäsitystä. Työ- ja virkaehtosopimusten alle ei olisi menty, koska se olisi ollut laitonta. Tarkoitus oli leikata sopimusten yli menevää osuutta. Sopimuksien tekemistä olisi voitu lykätä tulevien yt-neuvottelujen yli, jottei irtisanomissuoja olisi tuonut suojatyöpaikkoja. Sopimus ei olisi koko henkilöstöä koskeva, vaan yksilöllinen ja vapaaehtoinen.

Motiivina ponnelle oli tahto antaa työntekijöille valinnanvaraa, olla tasapuolinen ja ennen kaikkea turvata palvelut, joiden taso saattaa lomautusten takia laskea huolestuttavasti. Ennen kaikkea ponnen motiivi on unohdettu mainita monella taholla. Emme esitä huviksemme palkkojen leikkausta vaan yritämme pelastaa kokonaisen kaupungin talouden rapauttamatta palveluita.

Salon kaupunki pyysi asiasta lausuntoa Kuntatyönantajilta. Sen mukaan ”palkkauksen muutoksista voidaan sopia työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisten edellytysten täyttyessä. Sopiminen palkanalennuksista ja siihen liittyvästä irtisanomissuojasta suoraan yksittäisen työntekijän kanssa ei ole kunnallisen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän mukaista ja suositeltavaa”. Lausunnossa viitataan myös kunnalliseen pääsopimukseen, jota kaupungin tulee noudattaa.

Väitteet ponnen laittomuudesta ovat tuulesta temmattuja. Sopimustulkinta on eri asia kuin laittomuus. Yksityisellä sektorilla yksilöllä on enemmän vapauksia sopia omista asioistaan ja vastaavia sopimuksia on tehty. TEK (Tekniikan akateemiset) jopa ohjeistaa siitä, jos työntekijä haluaa ko. sopimuksen tehdä.

Olin kuin puulla päähän lyöty, kun sain kuulla, ettei yksittäinen työntekijä kuntasektorilla saa päättää omista asioistaan. Korostan edelleen, ettei kyse ollut laajasta kaikkia koskevasta neuvottelusta, vaan yksilöille tarkoitetusta mahdollisuudesta vaihtoehtoihin. Aikuisten yksilöiden puolesta päättää kunnissa ay-liike suljettujen ovien takana.

Kuntatyönantaja on lausunnossaan antanut ymmärtää, että paikallisen sopimisen joustamattomuus johtaa paljon vakavampiin seurauksiin. KT arvioikin lomautusten yli nelinkertaistuvan kuntasektorilla tänä vuonna. Toivoisinkin vastuuta yhteisistä asioista, kun jo kahden vuoden ajalta tiedetään, mihin joustamattomuus johtaa. Kaupunki on lain mukaan saatava taloutensa tasapainoon. Joka rikkoo tämän tavoitteen, löytää sen edestään entistä pahempana.

Emme  hyökkää työntekijöitä vastaan. Tämän piti olla kädenojennus, jolla henkilöstösäästöt tasapuolistuvat ja ylläpidetään palvelutaso. Kunnan tärkein tehtävä on tarjota kuntalaisille palveluita. Kunnilla on lähes 600 lakisääteistä velvoitetta. Valitettavasti niiden hoitamista tehdään mahdotonta joustamattomuudella.

Heikki Tamminen

kaupunginvaltuutettu (ps.)

Tätä mieltä -palstalla Salon Seudun Sanomissa 29.11.2013

Sairaanhoitopiirin strategiasta erävoitto

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto antoi 26.11. yksimielisen aikalisän sairaanhoitopiirin johdon valmistelemalle keskittämisstrategialle. Tämä oli hieno erävoitto.

Kun tarkemmin ajattelee, niin ei voida puhua valmistellusta strategiasta. Hyvin valmisteltu työ on lähtökohtaisesti aukoton, ja jos aukottomuutta ei voida saavuttaa, pitää ainakin kaikki skenaariot käydä läpi. Nyt ei oltu käyty yhtäkään vaan kylmästi oltaisiin ajettu aluesairaalat alas ja sitten katsottu, kuinka käy. Vastaavanlaista ehdottanut yritysjohto olisi ollut pian entinen yritysjohto, vaikkei yritysmaailmaa voikaan suoraan sairaanhoitopiirin toimintaan verrata.

Esitettyä keskittämistä on perusteltu milloin milläkin. On päivystysasetuksen uudistusta ja sote-uudistukseen valmistautumista. Kumpikaan perustelu ei ole pätevä. Sote-uudistuksella ei voi vielä perustella mitään, koska sellaista ei ole. Uudistuksessa voi käydä jopa niin, että Salo tuottaa palvelunsa aluesairaalassa itse. Aika näyttää. Itse en usko tämän hallituskauden aikana tapahtuvan merkittävää muutosta. Päivystysasetuksen toteuttaminen vaatii lisäresursseja, mutta Tyksissä se vaatisi myös laajaa lisärakentamista. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Kuten todettu, nyt ostettiin aikaa valmistella hyvä strategia yhteistyöllä kuntien, käyttäjien, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Valtuuston palautuspäätös oli oikea ja olen erittäin tyytyväinen, että jopa hallituksessa strategiaa kannattaneet olivat muuttaneet mieltään. Viesti meni siis perille. Sen viestin viemiseen saatiin aikaiseksi valtava kansanliike, josta haluan kiittää jokaista siihen osallistunutta henkilöä.

Toivon, että nyt, kun strategia viedään kuntakierrokselle, siellä esille tulevat mielipiteet otetaan aidosti huomioon, eikä niitä sivuuteta. Sairaanhoitopiirin luottamushenkilöiden tahto tämä esitelty strategia ei ollut. Se luottamushenkilöiden tekemä alkuperäinen visio, jota itsekin olin tekemässä, ei ollut lainkaan sellainen jota piirille esiteltiin. Kukaan ei ehdottanut esimerkiksi synnytysosaston, saati muun kuin päiväkirurgian lakkauttamista aluesairaaloissa. Nämä ideat olivat syntyneet jossain aivan muualla.

Toimenpiteitä ja strategiaa tarvitaan piirin erittäin heikon taloustilanteen pelastamiseksi. Ennen kaikkea tuottavuutta on parannettava, mutta siihen ei päästä yksiköitä lakkauttamalla tai potilaita siirtelemällä. Tämä voi jopa pahentaa tilannetta. Piiri on nähtävä kokonaisuutena ja lähdettävä yksilön hoidon tehokkuudesta ja prosessien yksinkertaistamisesta. Tarvitaan vahvaa substanssiosaamista alalta, mutta myös organisointitaitoja ja tuottavuuden periaatteiden tuntemusta.

 Heikki Tamminen

Salon kaupunginvaltuutettu (ps.)

V-S:n sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen

Tätä mieltä -palstalla Salon Seudun Sanomissa 22.9.2013

Alkuperäinen versio:

Piikki on auki

Kun poliitikot ovat huolissaan jihadistien oikeudesta sosiaaliturvaan tai rakennekynsien ja -ripsien terveyshaitoista, voisin esittää vähäpätöisemmän huoleni julkisen talouden ja ennen kaikkea kuntatalouden tilasta.

Muutama sivuseikka on jäänyt minusta vaille ansaitsemaansa mediatilaa. Nämä liittyvät kuntien ja valtion tuloihin ja menoihin.

1. Kuntien menot ovat jatkuvassa kasvussa. Sote-palveluiden järjestämisen kulut ylittävät raamit jatkuvasti monissa kunnissa ja kaupungeissa.

2. Hallitus leikkaa kunnilta ensi vuonna valtionosuutta 362 miljoonaa euroa.

3. Yhteisöverojen tuotto laskee noin 700 miljoonaa euroa ensi vuonna, pääasiassa yhteisöveroprosentin alenemisen johdosta, kun huomioon otetaan veropohjan laajennus (Talousarvioesitys 2014). Toki toivon, että tämä lisää työn tarjontaa, mutta se jää nähtäväksi.

4. Kunnat kiristävät veroprosenttejaan käytännössä tappiin asti, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Verokertymä ei kuitenkaan nouse, koska verotettavaa tuloa ei ole.

5. Hallitus ei tule taittamaan velkaa suhteessa bkt:en, vaan velka hilautuu yli kriisirajan. Sadan miljardin velkasaldossa voimme vain kauhistella, mitä tapahtuu, kun korot nousevat. Älkää väittäkö, etteivät korot koskaan nouse. Kyllä ne nousevat, koska niitä on jo pitkään pidetty keinotekoisesti alhaalla.

Samalla kuntasektorin velka on jäänyt kokonaan huomiotta. Kurkataanpa valtiotalouden viimeistä kehystä ja liitteen viisi sivua 49. Kuntasektorin nettovelka kasvaa vuoden 2011 tasosta yli 200 prosenttia kuudessa vuodessa. Samalla hallitus on hehkuttanut julkisen velan taittohaaveitaan.

Suomen kallis hyvinvointipalvelujärjestelmä on purettava ja rakennettava palikat uudelleen tavalla, johon meillä on varaa. Jos näin ei tehdä, järjestelmä romahtaa purkamattakin, mutta jälki ei ole hallittua. Miksi tätä ei sanota ääneen?

Voimmeko velkaantua tätä tahtia siksi, että poliitikot voivat säilyttää kasvonsa tai että voimme palvella ilmaiseksi yhä suurempaa ihmismassaa rajojemme ulkopuolella? Oman maan kansalaiset tarvitsevat apua ja sivistysvaltioon kuuluu se, ettei kenenkään pidä kerjätä ruokaansa. Heillä on oltava oikeus perustarpeisiin ja koulutukseen. Mopo on lähtenyt lapasesta ja kaikille tarjotaan kaikkea samalla kun työn tekeminen ei kannata.

Miljardin saa muuten lakkauttamalla kehitysavun kokonaan.

Heikki Tamminen

kaupunginvaltuutettu (ps)

Pertteli

---

Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 26.4.2013

Sairaanhoitopiirin agenda on selvä

Sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 23.4., että selvitystä Salon synnytys- jalastenosaston siirtämisestä Turkuun jatketaan. Esitin, että kohta poistetaan valmistelusta. Esitystäni kannatti kokoomuksen Marjatta Hyttinen. Saimme äänestyksessä löylytyksen tuloksella 17 – 2 ja valmistelu siis jatkuu. Ottakaamme huomioon, että myös keskustalta ja demareilta on salolainen edustaja kyseisessä hallituksessa. He antoivat luvan selvitystyön jatkamiseen.

Esitystäni arvosteltiin melko voimakkaasti siitä, että pistämme pään pensaaseen, kun emme antaisi mahdollisuutta virkamiestyön jatkamiseen. Juttu on kuitenkin niin, että valmistelun tulos ei muutu miksikään. Asiaahan on jo valmisteltu, ja laskelmia tehty, joka kävi ilmi hallituksen esityslistasta.

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Turkka Tunturi sanoi itse kokouksessa, että esityslistalla olevat faktat ovat käytössä ja muuta ei ole. Jos tämän piti olla jatkokäsittelyä puolustava lausunto, se ontuu pahasti. Jos muuta faktaa ei kerran ole, olen valmis lyömään valmistelun jäihin heti. Se, mihin valmistelun jatkaminen johtaa, ei liene kellekään epäselvää. On naivia ajatella, että sairaanhoitopiirin agenda muuttuisi. Esityslistan kohtaa ei todellakaan tarvinnut lukea kuin piru raamattua, vaan suomenkielenymmärrys riitti. Sen tavoite on siirtää Salon synnytys- ja lastenosasto Turkuun. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Sairaanhoitopiiri saa itselleen edulliset laskelmat siirron tueksi, kun sen omat virkamiehet ne tekevät. En väitä, että virkamiehet valehtelevat, mutta riippumattomia he eivät kuitenkaan ole työssään. Ulkopuolisia tahoja ei ole kuultu.

Sain osakseni myös arvostelua siitä, ettei virkamiehiä sovi näin arvostella tai epäillä. Olin häkeltynyt. Onko tosiaan jonkun mielestä niin, ettei virkamiehiä saa arvostella? Pahoittelen, mutta aion jatkaa sillä linjalla millä olen ollutkin, ja arvostella kaikkia tahoja jos syytä on, enkä mene kuin pässi narussa.

Lopuksi kerrottakoon henkilöstöuutisia sairaanhoitopiiristä. Kokouksen lopuksi henkilöstöjohtaja Saana Leppä esitteli palkankorotuksia, joihin TES velvoittaa. Kohtia on lukuisia ja ne käytiin yksitellen läpi. Lopuksi kysyin, mikä on korotusten ynnä muiden kokonaisvaikutus palkkamenoihin. Henkilöstöjohtajalla ei ollut tietoa. Talousjohtajalla ei ollut tietoa. Ilmoille heitettiin vain arvio: ”pari prosenttia.” Se on vajaan seitsemän tuhannen työntekijän keskuudessa valtava summa – miljoonia joka tapauksessa. Salon synnytys- ja lastenosaston siirrosta on laskettu säästettävän 700 000 euroa. Pisti miettimään, mitkä ovat prioriteetit ja yhteinen etu.

Heikki Tamminen

kaupunginvaltuutettu (ps.)

---

Julkaistu SSS Tätä mieltä-palstalla 23.3.

Poliittinen itsemurha vai se helpompi tie?

Ay-väki ei kaupungin neuvotteluissa tullut vastaan vaan torppasi kokonaan palkka-alen – oli se sitten progressiivinen tai väliaikainen. Tämän päättäessään he tiesivät mitä tästä seuraa: lomautukset. Oliko tämä vastuullinen päätös vai helppo pallon siirto niille päättäjille, jotka joutuvat sen vastuun ottamaan? Lunta tulee tupaan, koska joudun kannattamaan lomautuksien aloittamista.

Korostan sanaa ”joudun”. Lomautuksista päättäminen ei todellakaan tunnu hyvältä, mutta jos niitä ei tehdä, olemme sellaisessa suossa, jossa ministeriö puuttuu peliin tai ensi vuonna kaikki ovat kuukauden lomilla. Sellaista en voi tunnolleni ottaa.

Lomautukset eivät rakenteita uudista. Demarit ja vihreät tekivät oman säästölistan, jolla he paikkaisivat seitsemän miljoonan sovitun määrän ja jolla lomautukset vältettäisiin. Olisin ollut listan kannalla mielelläni, jos se olisi ollut realistinen. En ala yksityiskohtia selvittämään, mutta pelkän säästölistan kanssa lomautukset olisivat edessä, tosin  myöhemmin. Silloin tilanne olisi sama kuin 2012 loppuvuodesta: katastrofaalinen. Jos säästölistasta tehtäisiin realistinen, olisi se puolestaan epäinhimillinen.

Minä kannatan sekä säästölistan realistisia, inhimillisiä säästöjä, lomautuksia, että välittömästi suunniteltavia rakenteellisia uudistuksia. Säästökohteita kyllä on. Sanon nyt suoraan sen, että päätökset eivät tule olemaan hauskoja kenellekään. Voisin ennustaa, että koulujen tuntijakoa on pienennettävä, palvelumaksuja korotettava, urheilupaikkoja tai kirjastoja suljettava, museoihin ja teattereihin laitettava lappu luukulle, kuljetusten ja hoivan omavastuuta korostettava jne.

Näiden lisäksi kunnan veroastetta on korotettava. Korotuksen tulee olla hyvin maltillinen, ettei ns. pääoma karkaa. Korotuksen tuoma tulo ei kuitenkaan tule pelastamaan mitään, koska ansiopohja Salossa on romahtanut – ei ole mistä verottaa.

Näiden asioiden tunnustaminen ei ole poliittinen peliliike, mutta olemme nyt löysässä hirressä ja vastuu on otettava kantoon. Salo varmasti selviää, mutta tie sinne on kivinen. Rutina ja poliittiset peliliikkeet eivät meitä pelasta, päinvastoin.

Heikki Tamminen

kaupunginvaltuutettu, ps.

-----

Perniönseudun lehti: Salon kaupunki kielsi vastaamasta valtuutetun tekemään kyselyyn yt-neuvotteluista

 

Kirjoitus julkaistu SSS Tätä mieltä-palstalla 3.1.2013

Salossa seisoi 20 päiväkotia tyhjillään vuoden 2012 lopulla lomautusten takia. Vanhemmat saivat kuskata pieniä lapsiaan ympäri seutua järjenvastaiselta tuntuvia matkoja ristiin rastiin.

Aikaisemmin kovaa keskustelua käytiin opettajien lomautuksista. Näistä ei sen enempää, koska päätökset on tehty ja vuosi 2012 oli elettävä näiden päätösten mukaan.

Uudeksi vuodeksi edellinen valtuusto jätti melkoisen kokkareen: lomautukset jatkuvat jopa pidempinä kuin nykyisin. Ensi vuodeksi oli myös vaihtoehto, mutta se kaatui äänestyksessä. Ainakin opettajien lomautukselta olisi vältytty nostamalla kunnallisveroa 19,75 sijasta 20:een. 

Tämä ei käynyt vanhoille päättäjille vaan he tekivät arvovalinnan: opettajat ym. lomautetaan vanhaan tyyliin ja lapset, opettajat sekä lasten vanhemmat saavat maksaa loppulaskun opetuksen laadussa, palkassa ja henkisessä pahoinvoinnissa, jota jatkuva epävarmuus teettää.

Vielä kerran hyvät ystävät haluan muistuttaa tammikuun alusta kautensa aloittaneita kollegoita. Emmehän me tee samoja virheitä?

Kipeitä ratkaisuja on tehtävä, mutta mikä on kivuttomin vaihtoehto? Veroprosentin maltillisen korotuksen jo mainitsinkin. Toinen olisi maltillinen palkkaleikkaus. Leikkauksen tulisi olla progressiivinen, jolloin pienituloisin voisi säästyä koko leikkaukselta ja johtotason palkoista otettaisiin enemmän. Se olisi oikeudenmukaista. 

Salon kaupunginjohtaja nauttii vajaan 11 000 euron kuukausipalkkaa. Josko siitä olisi varaa pieni siivu ottaa.

Uskon että tämä malli olisi lomautusten edessä myös kaupungin työntekijöille mieluisampi? Lomautusten aiheuttamat puolen kuukauden palkkalovet jakautuisivat tasaisesti, ja palvelutaso ei heikentyisi. Kuten sanottu, vaikeita ratkaisuja on tehtävä, mutta ne voidaan tehdä vastuullisesti ja tasa-arvoisesti. Mikä on se pienempi paha?

 

Heikki Tamminen, kaupunginvaltuutettu, ps.

Kirjoitus julkaistu SSS Tätä mieltä-palstalla 20.12.2012

Kuten Salossakin, myös Euroopassa tapahtuu suuria. Brysselin herroilla on valtava kiire luoda tiivis pankki- ja talousunioni, ennen kuin narut karkaavat käsistä. Tiistaina 18.12. eduskunta hyväksyi hallituksen äänin sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta.

Euroopan unionin ja hallituksen ajama talousunioni ajaa Eurooppaa kahteen leiriin. Niihin, joilla on itsenäinen päätösvalta ja oma valuutta ja niihin, jotka kuuluvat suunnitelmissa olevaan talousliittoon ja lopulta liittovaltioon.

Budjettivalta on ehkä suurin itsenäisen kansallisvaltion tunnusmerkki. Tätä ollaan nyt hallituksen ja tukipuolue keskustan toimin antamassa Brysseliin.

Tässä hallituksen esityksessä puhutaan hämäävästi talouskurista. Talouskuri on yksi budjettivallan muoto, jonka Suomi on hoitanut mallikkaasti. Mikä on syy siihen, että tarvitsemme saksalaisia, ranskalaisia, tai vaikka espanjalaisia kyttäämään miten hommia hoidamme?

Jos herrojen kaavailemat päiväunet toteutuvat, euro-alueella tulee olemaan yksi valvova elin, jossa suomalaisten ääni jää isojen maiden jalkoihin. Tätäkö halutaan, ettemme esimerkiksi taantumassa saa elvyttää ilman liittovaltion hyväksyntää?

Hallitus on ansiokkaasti luonut kauhukuvia siitä, miten Suomen hukka perii jos emme ole ”Euroopan ytimessä”.

Otetaan esimerkki länsinaapurista. Ruotsi on hoitanut talouspolitiikkansa viisaasti. Heillä on oma valuutta ja he päättivät jäädä yhteisen valvontamekanismin ulkopuolelle. Ruotsiin ei Suomessa viljelty korkomörkö iskenyt, eikä vienti pysähtynyt, päinvastoin. Ruotsin vienti vetää kuin häkä, eikä Etelä-Euroopan hölmöilyihin ole maksettu kruunuakaan.

On aika antaa kansan päättää Suomen jäsenyydestä yhteisvaluutassa. Euron tie ei ole itsenäisen Suomen tie.

Nyt saan vastakritiikkiä, että markka maksaa miljardeja. Kuka on laskenut mitä euro maksaa suomalaisille?

Kun takaukset ja lainat yhteisvastuista laukeavat, se maksaa miljardeja. Se joka väittää, ettei tämä liity kuntatalouteen, on väärässä. Miljardien lovi valtion kassassa heijastaa suoraan kuntaosuuksiin, joita on jo nyt leikattu tuntuvasti. Kuntien velkaantuminen ja palveluiden karsiminen on suoraan verrannollinen valtiontalouteen.

Nyt olemme viimeisellä puolustusasemalla. Media uutisoi nihkeästi siitä kehityksestä, jota Brysselistä johdetaan. Se tie on tie liittovaltioon. Toivon henkilökohtaisesti, että kaikki puolueet kertovat kantansa talousunioniin ja liittovaltioon avoimesti. Kaksilla rattailla on ajettu tarpeeksi kauan.

 

Heikki Tamminen, ps.

Salon seudun sanomat, Tätä mieltä -palsta 11.10.2012

Kuntalaisella on oikeus tietää, miksi Salo velkaantuu

Olen positiivisesti yllättynyt kuulemistani viesteistä, jossa jo demaripäättäjätkin myöntävät tehneensä virheitä. Demariryhmän vetäjä Saija Karnisto myönsi Ylen kuntavaalikiertueella, että kuntaliitoksen aikaan Saloon ”keksittiin työpaikkoja”. Hienoa, että virheet myönnetään. Koko hallinto ja johto on käytävä tiheällä kammalla läpi. Tämä ei pelasta Saloa, mutta on askel parempaan hallintokäytäntöön.

Yhtä tunnustusta odotan vielä istuvilta valtuutetuilta. He voisivat myöntää, että jotain olisi voitu jättää sukan varteen Nokian yhteisöveroista, joita Salolle kertyi kaikkiaan 440 miljoonaa euroa.

Kuntalaisellahan on oikeus tietää, mitä on tehty ja jätetty tekemättä ja miksi nyt velkaannutaan. Salo velkaantuu tänä vuonna 18,5 miljoonaa euroa siksi, että vuonna 2010 päättäjät eivät jättäneet mitään säästöön. Tuon summan joudumme ottamaan velkaa, koska verotulojen tasaus laahaa kaksi vuotta jäljessä. Salo maksaa nyt muille kunnille sitä osuutta, jonka kaksi vuotta sitten tienasi. Tiedossa oli, että lasku tulee, mutta kassa on koluttu pohjia myöten.

Salossa on vallalla ihmeellinen asenne siitä, mihin voimme vaikuttaa ja mihin emme. Esimerkiksi opetustoimen lomautuksia ihmetellessäni saan vastauksen muiden puolueiden edustajilta, että ei sille voi enää mitään. He sanovat olevansa pahoillaan tilanteesta. Käsittämätöntä. Toisin sanoen oikea käsi on pahoillaan siitä mitä vasen tekee, eikä voi sille mitään? OAJ:n pyyntöihin perua lomautukset päättäjät vastannevat käsiä levitellen, eihän sille voi mitään.

Minusta osoittaa huomattavaa kapeakatseisuutta, jos ainoina vaihtoehtoina nähdään palveluiden leikkaukset ja kaupungin asukkaiden asettaminen löysään hirteen. Fakta on, että kukaan ei voi valehdella niin paljoa, ettei Salossa tarvitsisi leikata tai nostaa kunnallisveroa, mutta ensisijaisesti on tehtävä kaikki mahdollinen uusien työpaikkojen luomiseksi.

Salossa perussuomalaisilla on viisi tutkimuksessa olevaa konkreettista ehdotusta, jotka luovat uusia työpaikkoja alueelle aina palvelinsaleista ohjelmointipajoihin ja maanviljelijöihin.

Meillä on myös malli, jolla esim. kaikki kaupungin ruokahuollon tarvitsemat raaka-aineet, joita läheltä saa, voitaisiin lakia rikkomatta hankkia läheltä. Näin saamme ekologista ja puhdasta lähiruokaa ja paikallisille töitä. Kukaan muu ei ole vastaavia ehdottanut. Perussuomalaisia sanotaan impivaaralaisiksi, jotka vain tuovat esille ongelman, mutta ilman omaa vaihtoehtoa. Nyt asia on kääntynyt päälaelleen. Muilla ei ole vaihtoehtoa, ”persuilla” on.

Heikki Tamminen

Salon seudun Perussuomalaiset, puheenjohtaja

Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 4.9.2012

Ongelmien esille tuominen on Salossa välttämätöntä

SSS mielipideosastolla 2.9. kirjoittaja viittasi suoraan omaan kirjoitukseeni siitä, miten opettajien lomautusten vaikutukset ovat epätasa-arvoisia. Kirjoituksessa kyseenalaistettiin se, osaanko tarjota ratkaisua, koska esitin vain ongelman. 

On minusta huolestuttavaa, jos joku kokee, että pelkkä epäkohdan esilletuominen ei ole tarpeen. Tässä se oli minusta tarpeellista, kun kuuntelin huolestuneita vanhempia. Ilman heidän yhteydenottojaan en olisi ajoissa ehtinyt reagoida, koska nämä ikävät päätökset tehdään melko hiljaisesti ja minä en ole niistä päättämässä. Nyt en vihjaa, että asiaa salattaisiin, mutta ei siitä kyllä huudellakaan. Kirjoituksen nimenomainen tarkoitus on luoda painetta asiaa käsitteleviin ihmisiin tekemään moraalisesti oikeita ratkaisuja.

Toinen asia on se, ovatko opettajien lomautukset edes laillisia. Aluehallintovirasto tutkii asiaa. Säästää pitää, mutta ei laittomin keinoin. Minä tulen kunnioittamaan aluehallintoviraston päätöstä, mutta toivon että opettajat säästyisivät lomautuksilta. Usein aikaisemminkin on kyseenalaistettu opetusalalta saatavan säästön loppusumma. Vain opettajien palkat laskien säästöjä toki tulee, mutta laskentaa ei ole laajennettu esim. siihen, että paineen alla sairaslomien määrät lisääntyvät ja tulevaisuudessa on mahdollista, että lapset tarvitsevat lisää tukiopetusta, koska opetuksen laatu on ollut kyseenalaista tietyn ajan.

Toki minulla on ratkaisu siihen, miten koulun, josta kirjoitin, tilanne ratkaistaisiin tasapuolisesti kakkosluokan osalta: jatketaan yhden sijaisen työsuhdetta. Muuta ei tarvita. Laajemmalti ratkaisua Salon taloustilanteeseen haluan hakea sekä hallinnosta, johdosta että vuoden 2013 jälkeen suojatyöpaikoista, joita solmittiin kuntaliitoksessa. Nämä eivät tule riittämään, mutta siinä pari esimerkkiä. Tekeviä käsiä tärkeissä palveluissa ei pidä irtisanoa tai lomauttaa kohtuuttomasti, mutta tuloksettomasta työstä ei voi maksaa. On myös ensiarvoisen tärkeää kehittää Saloa vetävänä kasvuympäristönä. Salon pitää hyödyntää teknologiaosaaminen ja yrittäminen sekä suosia paikallista kaikin laillisin keinoin. Näin saadaan verotuloja, ja vältytään lisäleikkauksilta. Osoittaa huonoa kehityskykyä, jos taloustilanteen heiketessä ainoa ratkaisu on leikkaukset, kun pitäisi nimenomaan auttaa kasvua ja yrittäjyyttä. Pelkät leikkaukset vain hidastavat kasvua ja alentavat verotuloja entisestään. Tästä löytyy useita tutkimuksia. Kunta tarvitsee ulkopuolista pääomaa menestyäkseen.

Jos ongelmia ei tuo esille, mikään ei muutu. Ratkaisuja pitää tietysti etsiä ja esittää.

Minä en vain mene siitä mistä aita on matalin.

Heikki Tamminen

Salon seudun perussuomalaiset ry

puheenjohtaja

 

SSS Tätä mieltä-palsta 29.9

Opettajien lomautuksista kärsitään epätasa-arvoisesti

Sekä media, että me politiikan parissa työskentelevät, olemme saaneet huolestuneita puheluita Halikon Mustamäen koulun oppilaiden vanhemmilta. Kuten Salon seudun sanomat ehti 28.8. uutisoida, kyseisen koulun toisluokkalaiset joutuvat kärsimään opettajien kahden viikon lomautuksista kohtuuttomasti. En ruodi enää syitä, koska ne olivat hyvin esillä uutisessa, mutta mietitään seurauksia.

Loka- joulukuun aikana luokalla vaihtuu sijainen, jolla ei aina ole edes opettajan koulutusta, kahden viikon välien siten, että vuoden loppuun mennessä luokkaa on opettanut seitsemän eri henkilöä. Lisäksi on ehdotettu, että luokkiin yhdistettäisiin erityisluokat muutamiksi viikoiksi. Tästä ehdotuksesta ei uutisoitu, mutta toivon että siitä ideasta onkin luovuttu, koska se on perusopetusasetusten vastainen.

Toisluokkalaiset ovat pieniä lapsia, kahdeksanvuotiaita, jotka tarvitsevat ehdottoman luottamussuhteen opettajaan. Opettajan ja oppilaan välinen suhde tuossa ikäryhmässä ei ole vain puhdasta teorian opetusta, vaan vaatii syvällisempää, henkilökohtaista suhdetta.

Tämän lisäksi itse opettaja, ei aina ole opettaja vaan koulunkäyntiavustaja. Avustajia tarvitaan, mutta itse opettajana toimiminen ei kuulu heidän työhönsä. Heillä on oma tehtävänsä koulussa. Avustajan ollessa opettajan roolissa oppiminen luonnollisesti kärsii, yhtään avustajia väheksymättä.

Ehdotettu erityisluokkien integroiminen isompiin ryhmiin on asetusten vastaista. Siinä häiriintyy sekä erityisopetusta vaativat, että tavallisissa oloissa oppivan oppiminen. Tällaista päätöstä ei siis edes voi tehdä, koska se on ristiriidassa asetusten kanssa.

Nämä mainitut asiat yhdistettyinä vaarantavat parinkymmenen pienen lapsen oppimisen, ja vaikutukset voivat olla todella kauaskantoisia. Käytännössä koko syyslukukauden kestävä opettajien ja oppilaiden pompottaminen vaarantaa jopa seuraavalle luokalle siirtymisen.

Perusopetuksen luonteesta ja tavoitteista säätää laki. On vastoin lakia, että perusopetus on epätasa-arvoista koulusta, tai luokasta riippuen. Kun leikkauksia tehdään, vaikutukset tulee minimoida mahdollisuuksien mukaan ainakin niin, ettei yksi ryhmä kärsi kohtuuttomasti.

Minä ymmärrän, että kaupungissa tarvitaan lomautuksia synkän taloustilanteen vuoksi, ja kahden viikon kausi eri opettajan kanssa varmasti on siedettävissä ja sen myös vanhemmat ymmärtävät. Nyt puhutaan kuitenkin lähes koko syyslukukauden tärvelemisestä.

Vanhemmat pelkäävät, että asiaan on myöhäistä puuttua. Olen sitä mieltä, että näin suureen epäkohtaan on puututtava, oli aikataulu mikä tahansa. Jokainen asiasta päättävä tuntee toivottavasti nyt piston rinnassaan ja korjaa tilanteen. En millään hyväksy vastaukseksi sitä, että olisi myöhäistä. Kyse on tahdosta ja pienten lasten tulevaisuudesta.

Heikki Tamminen, Salon seudun Ps, pj.

 

Salon seudun sanomien Tätä mieltä-palstalla:

Hallituksen budjetti kuristaa kuntia

Hallitus kurittaa talousarvioesityksessään komeasti varsinkin kuntia ja pienyrittäjiä. Enpä esitä kuin lyhyesti faktat. Vuonna 2012 talousarvioesityksessään hallitus laski kuntien vastuulle jääväksi peruspalveluosuudeksi 15,99 miljardia euroa. Vaikka valtion maksuosuus nousee euromääräisesti vuonna 2013, älkää antako sen hämätä. Kuntien kulut ovat kasvussa. Hallitus kasvattaa kuntien vastuuta niin, että kunnille jäävä osuus on ensi vuonna talousarvuion mukaan 16,78 miljardia euroa, eli lähes 800 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Mistä tämä raha otetaan? Velalla, veronkorotuksilla ja palveluleikkauksilla. Hallitus korottaa arvonlisäveroa sekä leikkaa tuntuvasti matkakorvausta oman auton käytöstä työvälineenä. Sanomattakin selvää, että tämä tappaa lukuisia pienyrityksiä. Hyvänä asiana voi pitää tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan verotukia ja bisnesenkeleiden tukemista. Toki nämä ovat aluperin olleet jo marraskuussa 2011 laaditussa perussuomalaisten varjobudjetissa, mutta hyvä, kun menevät meidänkin ideat käyttöön. Sen verran kunnioitusta Urpilaiselta kuitenkin haluaisin, että myöntäisi idean olleen muualta.

Yksikään valtio ei ole lukuisien raporttien mukaan taantumasta selvinnyt veroja kiristämällä ja kuristamalla palveluita. Liikaa ruoskiminen vain pitkittää taantumaa. Nyt ollaan kuitenkin niin kauan toimittu väärin, että aallon katkaiseminen on vaikeaa. Veroja tulisi kiristää nousukautena, jos kiristetään, ja maksaa lainaa kertyneillä verotuloilla. Taantumassa verotusta tulisi keventää, jotta ostovoima kasvaa. Palvelut turvataan mahdollisella lainalla. Lainan keskimäärä on tällöin vakio, koska sitä on maksettu nousukautena reilusti. Kun sitten päästään talouskasvun, on aika maksella velkoja. Näin myös julkiset palvelut pysyvät tasaisina, eikä tapahtu jatkuvaa hyppelyä leikkausten ja lisäysten välillä.

Lainalla voi tehdä kasvua, mutta jos lainaa otetaan lahjoitettavaksi vaikka EVM:lle, kuten hallitus teki, voi olla varma, että laina meni hukkaan. Senkin 1,44 miljardia kun olisi sijoittanut elvytykseen, niin uskallan väittää että se kasvaisia pian korkoa työpaikkoina ja verotuloina.

Heikki Tamminen puheenjohtaja Salon seudun Perussuomalaiset ry

-----

Ongemat tiedetään, kuka esittäisi ratkaisuja?

Tätä mieltä - Salon Seudun Sanomat 26.3.2012

Salossa on suuria taloudellisia ongelmia. On ja tulee olemaan, ainakin jos vain toteamme ongelmat ja jäämme odottamaan, että korkeampi voima lahjoittaisi työpaikkoja. Tähän uskonee kaupunginjohtaja Antti Rantakokko kun hän mainitsi, että ”nyt Salo tarvitsee lisää yrityksiä”. Tämän olisi ehkä kertomattakin tiennyt.

Olen itse jo pitkään miettinyt miten Salo voisi edes teoriassa selvitä. Kunnan kuluja ei voi loputtomiin karsia, vaikka esim. hallinnossa ilmaa onkin. Veronkorotukset ajavat pääomaa muualle jos mennään liiallisuuksiin. On siis keksittävä uutta.

Pari ideaa on tullut mieleeni, joiden toteutusta on mielestäni ainakin syytä selvittää.

Internetin palvelut ja sen sisältämä data kasvavat valtavasti joka päivä. Tätä potentiaalia on tyhmää seurata sivusta. Palveluntarjoajat tarvitsevat jatkuvasti lisää tilaa tiedolle, joka käytännössä säilytetään palvelimissa. Salon Meriniitty on sijainniltaan, ja tyhjien tilojenkin vuoksi varteenotettava vaihtoehto rakentaa palvelinsaleja. Esimerkiksi entisestä sokeritehtaasta saisi saneeraamalla valtavan salin. Sijainti on hyvä siksi, että jäähdytykseen tarvittava vesi on lähellä, ja helposti muokattavan maaperän vuoksi jäähdytysverkko on myös helppo rakentaa. Käytetyn lauhdeveden voi syöttää kaukolämpöverkkoon, kuten esimerkiksi Elisan palvelinsalissa Espoossa. Siellä 1000 omakotitaloa lämpiää palvelimien hukkaenergialla. Tämä on myös sitä vihreää ajattelua, jota Salo on korostanut.

Toinen idea on koulutuksen painottaminen ohjelmointiin. Salosta voidaan tehdä Espoon rinnalle ohjelmoinnin ja pelibisneksen luvattu maa. Espoon potentiaali on kasvattanut peliyhtiön nimeltä Rovio jonka tuotteista Anry Birds on tunnetuin. Tällä hetkellä yhtiön arvo lasketaan miljardeissa. Tällaisten ”ihmeiden” luominen vaatii oikean kasvualustan. Se vaatii nuorille it -alan osaajille mahdollisuutta opiskella ammattitaitoisessa, modernissa ympäristössä, jossa on myös monia muita saman alan miehiä ja naisia. Tämä tapahtuu lisäämällä it -alan opiskelupaikkoja, ja palkkaamalla alansa parhaat opettajat ja rakentamalla Suomen parhaan opiskeluympäristön.

Tästä päästään vielä yhteen kehitysehdotukseen. Jotta nämä tulevaisuuden tekijät haluavat myös aloittaa työnteon Salossa, on Saloon saatava pääomaa, joka on valmis ottamaan riskin. Tukemalla bisnesenkeleitä sijoittamaan paikallisiin, pieniin kasvuyrityksiin, tätä kaivattua pääomaa voidaan saada. Houkuttelu tapahtuu nimenomaan kouluttamalla osaajia. Salo voi omilla päätöksillä tukea uusia yrittäjiä pysymään Salossa.

Toteutus vaatii yhteistä tahtotilaa, valmiutta lähteä uudelle alueelle, ja ammattitaitoa. Onko Salossa sitä?

Heikki Tamminen

puheenjohtaja

Salon seudun Perussuomalaiset ry

-----

MIELIPIDEKIRJOITUS SALON SEUDUN SANOMIEN TÄTÄ MIELTÄ -PALSTALLA 5.3.2012

Helsingin Sanomien mukaan hallitus aikoo leikata tuntuvasti kotihoidontukea. Nykyään tukea saa, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Tämä tuki (noin 330 euroa) on kaavailtu lopetettavaksi jo, kun lapsi täyttää kaksi.

Tälläkö pyritään saamaan säästöjä?

Jollain on jäänyt aivot narikkaan. Perustelut tulevat tässä:

Päivähoito maksaa keskimäärin noin 1000 euroa per lapsi per kuukausi. Kulut riippuvat lapsen iästä ja asuinkunnasta, mutta keskiarvo on tämä. Päivähoito on kuntien järjestämää palvelua. Jos kodinhoidontuki laskee ajallisesti kolmanneksen ja vaikutus olisi optimistisesti ajatellen se, että kolmannes joutui laittamaan lapsensa päivähoitoon jo kaksivuotiaana, niin 330 lasta tuhannesta tulisi vuota nykyistä aikaisemmin päivähoitoon. Silloin kustannus olisi ko. kunnalle noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa.

On myös esitetty perusteluna, että naiset saataisiin aiemmin työelämään Se on sinänsä totta - jos töitä olisi. Tässä tulisi ottaa huomioon, että tosiasiassa loisimme lisää työttömiä työvoiman rinnalle. Säästöä ei syntyisi, koska tässä taloustilanteessa ei voida olettaa, että sataprosenttia nuorista äideistä työllistyy.

Edellä olevat luvut ovat kylmää taloutta. Mutta on vielä tärkeämpi asia, lapsi.

Perheellä tulee olla oikeus päättää lapsen kasvatuspaikasta. En väitä, että päivähoito olisi aina huono tai kotihoito ainoa oikea vaihtoehto, mutta valinnanvapaus tulee olla. Olen ollut hyvin tyytyväinen Salossa päiväkotiin, jossa tyttäreni on hoidossa.

Jos nämä luvut ovat todettavissa tasamaantallaajan matematiikalla, miksi ministerit eivät niitä osaa?

Heikki Tamminen (ps)

eduskunta-avustaja

Salo