Sote-uudistus hävittää kaksi asiaa: kunnat ja hyvinvoinnin

Tiistai 10.4.2018 klo 14:22 - Heikki Tamminen

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 4.4.18

 

Sosiaali- ja terveysuudistuksesta ja maakuntamallista on jauhettu jo niin kauan, että kansa ei jaksa kuulla enää kummankaan osapuolen mielipidettä. Minä ymmärrän tämän. Kummastakin uudistuksesta puhutaan termeillä ja tyylillä, jota edes politiikkaa työkseen tekevän on hankala sisäistää. Koitan avata mallia ymmärrettävästi.

Fakta on, että kunnilta lähtee puolet rahoista ja päätösvalta sosiaali- ja terveysasioista katoaa käytännössä kokonaan. Ne siirtyvät maakuntaan – siis mikäli maakuntamalli toteutuu. Minä en sitä tällaisenaan toivo.

Maakuntaan valitaan edustajat Varsinais-Suomen alueelta. Osaatteko arvata, paljonko salolaisilla on päätösvaltaa vieläpä maakunnan itäisimpänä kolkkana? Me emme tule olemaan maakunnassa sellainen tekijä, jota jokin muu kunta haluaisi erityisesti puolustaa.

Maakunta saa rahat valtiolta. Valtio jo nyt selvitysten mukaan alimitoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen, kuten tekevät kaikki kunnatkin nykyään. Valtio vippaa sitten lisää, jos raha loppuu, ja velkaantumiskierre on valmis. Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Vähemmän palveluita – huonompia palveluita.

No mikä se sote-uudistus on? Joku palvelu, missä saa hakea apua mistä vain ja millä hinnalla hyvänsä? No ei. Maakunta päättäisi uudistuksen toteutuessa siitä, ketkä alueella saavat järjestää palveluita. Nämä voivat olla myös yrityksiä, joihin saa palvelusetelin tai niin sanotun henkilökohtaisen budjetin esimerkiksi vanhuspalveluissa. Mitä jos budjetti ei pidä? Sinä maksat kaikesta ylimääräisestä.

Yritykset voivat poimia rusinat pullasta valitessaan helpoimmat asiakkaat. Käytännössä suuret ylikansalliset toimijat ajavat pienet suomalaiset yritykset ahtaalle. Tulee syntymään alueellisia suuryritysten monopoleja. Olen siitä varma. Nyt pitäisikin ensisijaisesti panostaa julkiseen perusterveydenhuoltoon hyvässä yhteistyössä kotimaisten pk-yritysten kanssa. Suomen hallitus lähtee väärästä päästä.

Mitä monopoli tai ylipäätään voiton kerääminen sosiaali- ja terveyspalveluista tarkoittaa? Sitä, että tarvitaan miljardeja lisää kansallisesti. Nämä rahat eivät ole mitään valtion taikarahoja vaan sinun rahojasi.

Lopuksi mainittakoon kuntien kohtalosta. Kunnilta siis häviää käytännössä puolet päätösvallasta ja rahoista. Jäljelle jää vielä merkittäviä osia, kuten varhaiskasvatus ja koulut, mutta kuvitelkaa 10-20 vuoden päähän. Tätä tahtia kuntia ei ole kuin kulttuurihistoriassa.

Ainoa kehitysmalli, jolla tästä voisi seurata jotain hyvää, olisi maakunnan merkittävä itsemääräämisoikeuden lisääminen Yhdysvaltain osavaltiomallin mukaisesti. Varsinais-Suomen osavaltio Suomen liittovaltiossa? Miltä kuulostaisi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote

Aktiivimalli on turhaa pätemistä

Perjantai 26.1.2018 klo 12:43 - Heikki Tamminen, Tapio Äyräväinen

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 6.1.2018

Työttömien aktiivimalli astui voimaan vuodenvaihteessa. Aktiivimallin nimi on harhaanjohtava, koska kyse on tukien leikkauksesta, jos et saa töitä. Se ei aktivoi ketään eikä synnytä ainuttakaan työpaikkaa.

Syy, miksi me vastustamme kyseistä mallia, ei ole siinä, ettei velttoilusta saisi joutua vastuuseen. Elämäntapatyöttömyyttä ja yhteiskunnan yhteisten varojen hyväksikäyttöä pitäisi suitsia, muttei sitä voi tehdä kollektiivisella rankaisumallilla.

Salossa on yli 3 000 työtöntä. Kun TE-palveluiden sivuilta etsii kaikki Salon, Someron ja vielä Paimion avoimet työpaikat, niitä kertyy yhteensä 176 kappaletta. Jos salolaiset työttömät työllistyisivät Saloon ja lähikuntiin, töitä riittäisi vajaalle kuudelle prosentille. Vastaava tilanne on monilla muilla alueilla.

Näitä ihmisiä ei voi pakottaa töihin, jos työtä ei ole.

Malli ei tuo ainuttakaan työpaikkaa lisää eikä siitä tule säästöä. Tukien menetyksen erotus maksetaan useassa tapauksessa toisesta kassasta eli toimeentulotukena. Tämä on todettu lain valmisteluvaiheessa, mutta hallitus ei korvaansa lotkauttanut vaan ajaa mallia kuin käärmettä pyssyyn. Hallituksen kansanedustajien riveistä on kuulunut rakoilua jo pitkään, mutta heillä ei selkäranka riittänyt lakia kaatamaan.

Tahtomattaan työttömien aseman kurjistamisen lisäksi hallitus ruoskii yrittäjiä. Malli lisää huomattavasti yrittäjien vaivaa hakemusten kanssa, joita tehtaillaan vain tekemisen pakosta ilman todellista mahdollisuutta työpaikan saamiseen.

Kokoomuksen Juhana Vartiainen ei tunne sen enempää suomalaisten arkea kuin perustuslakiakaan, kun hän puhuu siitä, että työn perässä on pakko muuttaa. Suomessa on perustuslaillinen oikeus asua missä haluaa. Jos maakuntien ihmiset lähtisivät parin tonnin bruttopalkan perässä pääkaupunkiseudulle tai muihin kasvukeskuksiin, asumistukimenot räjähtäisivät käsiin, puhumattakaan asuntopulasta. PK-seutu ei elätä muuta Suomea vaan muu Suomi maksaa monen PK-seudulla asumisen.

Monella on muutakin elämää kuin työ. Onko tämä Vartiaisen kaltaisille herroille vieras asia. Hän ilmeisesti kokee niin, että perheet voi unohtaa. On vain aktivoiduttava ja isännän tai emännän poistuttava kotinurkista työhön hinnalla millä hyvänsä.

Jos työllisyyttä halutaan oikeasti parantaa, pitää helpottaa työllistymistä esimerkiksi nostamalla reilusti arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa, siirtymällä kohti Viron yritysveromallia ja lisäämällä paikallista sopimista.

Velttoilusta rangaistus – työllisyydelle mahdollisuus. Näin me ajattelemme. Emme niin, että kaikille rangaistus ja työllisyydelle ei tarvitse tehdä mitään.

Heikki Tamminen ja Tapio Äyräväinen

perussuomalaisia kaupunginvaltuutettuja Muurlasta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aktiivimalli

Haluatko ankarampaa verotusta?

Torstai 7.9.2017 klo 11:12 - Heikki Tamminen

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) kirjoittaa (SSS 6.9.), että varhaiskasvatusmaksuista tulisi ajan kanssa luopua Salossa. Perussuomalaisia on syytetty liiallisesta populismista, mutta minun on sanottava, että pelkkä vihjailu tällaisesta on vastuutonta, vaikka Katja on hyvä tyyppi.

Varhaiskasvatus maksaa Salolle 32,5 miljoonaa euroa vuosittain. Tuottoja on 3,5 miljoonaa euroa, joten tälläkin hetkellä vain noin kymmenesosa varhaiskasvatuksen kuluista maksatetaan käyttäjän taskusta. Loppu on verorahaa. On arvioitu, että mikäli varhaiskasvatusmaksut poistuisivat, se johtaisi merkittäviin lisäkustannuksiin lisääntyvän käytön ja uusien investointien myötä. Kysynkin, onko SDP:n kunnallisjärjestö valmis korottamaan Salon veroastetta tai joitain muita maksuja, joilla miljoonien uusi määrärahatarve katettaisiin? Minä en ole sellaiseen valmis.

Taimela kirjoittaa, että valtio on varautumassa viidellä miljoonalla eurolla vuosina 2018-2019 viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Hän ehdottaa, että Salo olisi mukana tässä. Noh, se olisi ehkä kannattavaa, jos koko viisi miljoonaa tulisi Salolle. Jokainen meistä kuitenkin tietää, että näin ei tulisi olemaan. Tuo viisi miljoonaa on hetkessä jaettu palasiin, joista ei jää kuin paha maku ja lasku veronmaksajille. Minusta käsite ”maksuton varhaiskasvatus” on edelleen harhaanjohtava. Ei se ole maksuton koskaan. SDP:n mallissa siitä vain maksavat kaikki vähän enemmän.

Perinteisesti poliittinen vasemmisto on ollut hyvin halukas saamaan lapset jo aikaisin ja suurimmissa määrin yhteiskunnan opastukseen. Tämä on ideologinen suuntaus, jossa koetaan, että yhteiskunnan on parempi kasvattaa lapsia osaksi koneistoa kuin vanhempien. Valitettavasti jopa Kokoomus on lähtenyt tähän mukaan suunnittelemalla Helsinkiin ilmaista varhaiskasvatusta. Toivottavasti äänestäjät ovat valppaina. Te sen laskun maksatte.

Itse en koe varhaiskasvatusta mitenkään huonona vaihtoehtona – onhan omakin lapseni niitä palveluita käyttänyt, ja siitä on maksettu. Palvelu on ollut myös hyvää. Ero on kuitenkin siinä, että minä haluan vaalia vanhempien valinnanvapautta ja sitä lähtökohtaa, että lapsen vanhemmat ovat lapsen ensisijaiset kasvattajat. Varhaiskasvatuspalveluita tarvitaan, mutta se ei voi olla pienelle lapselle oletusarvo. Jos palveluita käytetään, niistä myös maksetaan, pois lukien pienituloiset. Kyllä minä maksan lapseni hyvästä hoidosta mielelläni, ja miksi en maksaisi? Olisi minusta jopa arvonalennus varhaiskasvatuksen työntekijöille, jos heidän työstään ei tarvitsisi maksaa omasta tahdosta, vaan veronmaksajat pakotettaisiin maksamaan kollektiivisesti.

Perussuomalaiset uskoo hyvään vanhemmuuteen, jossa vanhemmat haluavat ohjata lapsiaan elämään. Tähän kun yhdistetään laadukas varhaiskasvatus, josta käyttäjä maksaa mielihyvin, niin hyvä tulee. Me uskomme yksilöön ja myös hänen vastuuseen ja tahtoon ottaa vastuuta. Vastuun sosialisointi ei ole arvojemme mukaista.

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 7.9.2017

1 kommentti . Avainsanat: varhaiskasvatus

Vallankaappaus ja natsitervehdykset

Keskiviikko 14.6.2017 klo 10:06 - Heikki Tamminen

Yritän tiivistää tässä kirjoituksessa mahdollisimman selkeästi ne seikat, miksi otsikon kaltaiset väitteet puoluekokouksesta eivät pidä paikkaansa. Lisäksi avaan vähän taustoja, jotka mielestäni johtivat siihen, mitä perussuomalaiset ovat ja olivat jo ennen puoluekokousta.

Väite: Puoluekokouksen jälkeen puolue oli täysin eri kuin sitä ennen.

Ei voi pitää paikkansa. Puolue on yhtä kuin sen jäsenet ja kannattajat. Perussuomalainen liike on Suomen demokraattisin, sillä se valitsee keskuudestaan suoralla jäsenäänestyksellä puheenjohtajiston ja puoluesihteerin. Toisin sanoen puolue valitsi heidät.

Väite: Puoluekokous ja puolue kaapattiin.

Puolue kaappasi itse itsensä? Kuten sanoin yllä, puolue on Suomen demokraattisin. Suoralla jäsenvaalilla, jossa jokaisella maksaneella jäsenellä on yksi ääni, on todella vaikea kaapata mitään. Tulos oli selvä – toisin sanoen puolue valitsi puheenjohtajiston. Lisäksi on todettava, että jos kotiäänestys olisi ollut mahdollinen, olisi tulos ollut läheltä katsovalla arviollani vielä murskaavampi.

Väite: Puoluekokouksessa nähtiin natsitervehdyksiä.

Väite on suorastaan harhainen. Kuva, johon edustaja Elovaara viittasi, on sunnuntailta. Siinä pyydetään puheenvuoroja sekavaan presidenttiehdokasasettelupykälään. Jokainen voi tarkastaa mediasta, kuinka paljon ko. kuvassa heilataan.

Väite: Suljetuissa Facebook-ryhmissä ja kovalla ”salaisella” lobbaamisella puolue vallattiin.

Väitteet suljetuista Facebook-ryhmistä ja lukuisista puheluista pitävät paikkansa. Niitä oli kaikilla ehdokkailla ja ne kuuluvat normaalina osana nykyaikaiseen kampanjointiin, jossa tukiryhmät kommunikoivat keskenään. Kun Jussi voitti, kampanjoinnista tulikin yhtäkkiä epämääräistä. Tiedän, että nyt loikanneiden kesken käytiin eduskunnassa voimakasta antikampanjaa Jussia vastaan. Se sitten oli ihan ok?

Väite: Suomen Sisu tms. valtasi puolueen.

Täyttä roskaa. Suomen Sisulla ei ole äänioikeutta puoluekokouksessa. Perussuomalaisten jäsenillä on. Sunnuntaina Perussuomalaisten ja Suomen Sisun jäsen toki esitti vaihtoehtoista listaa puoluevaltuustoon. Tuo esitys hävisi selkein luvuin ja piirien päätökset jäivät voimaan. Ennenkin on ollut vaihtoehtoisia listoja, mutta jostain syystä nyt ne ovatkin epädemokraattisia valtausyrityksiä.

 

Lopuksi pari faktaa taustoista

 

Timo Soini veti Halla-ahon kölin alta jo vuonna 2009, kun hän jätti kyseenalaisin selityksin Jussin pois eurovaalilistalta. Todennäköisesti hän pelkäsi, että Halla-ahon kannatus olisi parempi kuin omansa. Silti Halla-aho ja me muut ”halla-aholaiset” jatkoimme pyyteettömästi työtä perussuomalaisen puolueen eteen tähän päivään asti – ja työ jatkuu. Moni on saanut kokea nenän vartta pitkin katsomista eduskuntaa myöten, kun on arvostellut hallitustaipaleen tuloksia maahanmuutto- ja EU-asioissa. Silti on remmissä pysytty. En halua uhrin viittaa kuitenkaan. Olen monen muun ohella osannut seistä suorana uhriutumatta.

Uuden ryhmän puheenjohtaja Elo ja monet muut loikanneet ovat mielistelleet löperöön maahanmuuttopolitiikkaan kyllästyneitä kansalaisia pitkään. Maahanmuutto- ja EU-kriittisten äänestäjien mandaatilla moni heistä on eduskunnassa. Puhemies Maria Lohela on ollut Halla-ahon läheisiä tukijoita ja kirjoitti Nuivan vaalimanifestin vuonna 2011. Jos jossain on tapahtunut takinkäännön Suomen ennätys, niin heidän kohdallaan. Simon Elo on mainostanut mm. Hommaforumilla itseään, jonka nyt antaa ymmärtää olevan vallankaappauksen takana.

Sampo Terho ja Timo Soini kuuluvat samaan kategoriaan. Timo ei itsekään olisi eduskunnassa ilman Tony Halmetta, joka kritiikillään toi Timon vanavedessään eduskuntaan.  Timolle ja lukuisille muille nyt puolueen jättäneille on kuitenkin kelvannut Halla-ahon kirjoittama maahanmuuttopoliittinen ohjelma, vetoapu kentällä, suositukset blogeissa ja niin edelleen.

Perussuomalainen liike on EU- ja maahanmuuttokriittinen liike, joka on suomalaisen duunarin, eläkeläisen, koululaisen, perheenäidin, yrittäjän jne. puolella. Puolueella on monta asiaa listalla sosiaalipolitiikasta talouteen ja turvallisuuteen. Se ei ole yhden tai edes kahden asian puolue. Hallituksessa kaksi ensimmäistä asiaa vain unohtuivat – siis EU- ja maahanmuuttokritiikki.  Niitä ei tulla näkemään uudelta ryhmältä sitäkään vähää, mitä suoraselkäiset edustajamme tekivät ensimmäiset kaksi hallitusvuotta. Henkilökohtainen hillotolppa tuli niin surullisen monelle prioriteetiksi kahden vuoden aikana.

On täysin selvää, että 2015 loppuvuodesta hallituksen sopimalla turvapaikkapoliittisella toimenpideohjelmallakin oli tarkoitus pyyhkiä hanuria Soinin ja kumppaneiden toimesta alunperinkin. Ei kai se muuten olisi yhtäkkiä ollut kynnyskysymys siinä vaiheessa, kun neuvotteluihin saapuu Halla-aho, jos ja kun hän vain vaati ohjelmaa noudatettavaksi.

Kuten Soini sanoi: ”Kuinka te kehtaatte – ja kyllähän te kehtaatte!”

2 kommenttia . Avainsanat: hallituskriisi, Perussuomalaiset, Uusi vaihtoehto

Eikö maahanmuutto ole kuntavaaliteema?

Maanantai 27.3.2017 klo 8:57 - Heikki Tamminen

Usein annetaan ymmärtää, etteivät maahanmuuttoteemat juuri kosketa kunnallispolitiikkaa. Sanotaan, että jos pakolaisia tai turvapaikkapäätöksen saaneita tulee kuntaan, valtio korvaa heidän palvelunsa, ja tilanne on jotakuinkin nollasummapeliä. Sanotaan myös, että kunta voi jopa hyötyä esimerkiksi vastaanottokeskuksesta työpaikkojen ja mahdollisesti paikkakunnalle asettuvan uuden työvoiman muodossa. Kuluthan korvaa valtio.

Olen edellä mainituista väitteistä eri mieltä. Maahanmuuttopolitiikka kuuluu kunnallispolitiikkaan siinä missä valtakunnankin politiikkaan. Vai mihin esimerkiksi turvapaikanhakijat menevät, kun he tulevat Suomeen? He menevät kuntaan – aina. Kunnalla on iso rooli maahanmuutossa – oli maahanmuutto sitten työperäistä tai niin sanottua humanitääristä maahanmuuttoa.

Meille kerrotaan, että tukien varassa elävien palvelut korvataan valtion kassasta, joten kunta saa vain etuja. Tämä on älytön väite. Mistä valtio saa rahansa? Jokaiselta suomalaiselta eli toisin sanoen jokaiselta kuntalaiselta. Vuonna 2015 alkaneeseen maahanmuuttokriisiin on mennyt jo miljardi euroa ja lisää tulee menemään. On väärin sanoa, etteivät kulut ole kuntalaiselta pois, jos ne maksetaan valtiolta. Valtion tuet eivät toisekseen kata kaikkia kuluja. Sivukuluja tulee, ja kuka sanoo, että valtiolla on varaa ikuisesti näitä korvata? Mitä sitten, kun korvausaika umpeutuu, eivätkä maahanmuuttajat ole vieläkään töissä? Suomen Perustan selvityksen mukaan tietyt ryhmät eivät työllisty 20 vuoden kuluessakaan.

Edellä mainituista syistä johtuen maahanmuuttopolitiikka on mitä suurimmissa määrin myös kuntavaaliteema. Salo on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, vaikka valoa on jo tunnelin päässä. Työllisyysluvut ovat edelleen hälyttäviä eikä muuttotappiota voi korvata ihmisillä, jotka ovat tulonsiirtojen varassa. Se ei ole kestävyysvajeen paikkausta vaan sen tilanteen pahentamista.

Pakolaisten ja turvapaikan saaneiden kuntapaikkojen nostamiseen on valtiotasolla kova paine. Olen varma, että seuraavalla kaudella kuntia tullaan painostamaan siinä, että ne nostaisivat paikkamääriään. Salo ei saa tähän oravanpyörään lähteä. On lähetettävä signaali valtiolle, ettei se voi laittaa kuntia maksumiehiksi, ellei kunta itse sitä halua. Ja me salolaisethan emme halua?

Sitä jälkeä, miten epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa turvallisuuskysymyksiin ja sosiaalisiin ongelmiin, voi katsoa lukuisista Euroopan maista. Yhdessäkään kotoutuminen ei ole onnistunut, vaikka järjestelmiä on kehitetty vuosikymmeniä. Se ei tule onnistumaan Suomessakaan.

Vaikka kirjoitus voi kuulostaa negatiiviselta, kirjoitin sen juuri siksi, että näkymät olisivat positiivisemmat. Salolainen työ ja yrittäjyys ovat parhaan tietämykseni mukaan pienessä nosteessa. Pidetään se siinä. Pyytäjiä kyllä riittää maailman tappiin asti, mutta pian meiltä suomalaisilta loppuvat maksajat.

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 26.3.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto, kuntavaalit

Lisää kirjoituksia