Haluatko ankarampaa verotusta?

Torstai 7.9.2017 klo 11:12 - Heikki Tamminen

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) kirjoittaa (SSS 6.9.), että varhaiskasvatusmaksuista tulisi ajan kanssa luopua Salossa. Perussuomalaisia on syytetty liiallisesta populismista, mutta minun on sanottava, että pelkkä vihjailu tällaisesta on vastuutonta, vaikka Katja on hyvä tyyppi.

Varhaiskasvatus maksaa Salolle 32,5 miljoonaa euroa vuosittain. Tuottoja on 3,5 miljoonaa euroa, joten tälläkin hetkellä vain noin kymmenesosa varhaiskasvatuksen kuluista maksatetaan käyttäjän taskusta. Loppu on verorahaa. On arvioitu, että mikäli varhaiskasvatusmaksut poistuisivat, se johtaisi merkittäviin lisäkustannuksiin lisääntyvän käytön ja uusien investointien myötä. Kysynkin, onko SDP:n kunnallisjärjestö valmis korottamaan Salon veroastetta tai joitain muita maksuja, joilla miljoonien uusi määrärahatarve katettaisiin? Minä en ole sellaiseen valmis.

Taimela kirjoittaa, että valtio on varautumassa viidellä miljoonalla eurolla vuosina 2018-2019 viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Hän ehdottaa, että Salo olisi mukana tässä. Noh, se olisi ehkä kannattavaa, jos koko viisi miljoonaa tulisi Salolle. Jokainen meistä kuitenkin tietää, että näin ei tulisi olemaan. Tuo viisi miljoonaa on hetkessä jaettu palasiin, joista ei jää kuin paha maku ja lasku veronmaksajille. Minusta käsite ”maksuton varhaiskasvatus” on edelleen harhaanjohtava. Ei se ole maksuton koskaan. SDP:n mallissa siitä vain maksavat kaikki vähän enemmän.

Perinteisesti poliittinen vasemmisto on ollut hyvin halukas saamaan lapset jo aikaisin ja suurimmissa määrin yhteiskunnan opastukseen. Tämä on ideologinen suuntaus, jossa koetaan, että yhteiskunnan on parempi kasvattaa lapsia osaksi koneistoa kuin vanhempien. Valitettavasti jopa Kokoomus on lähtenyt tähän mukaan suunnittelemalla Helsinkiin ilmaista varhaiskasvatusta. Toivottavasti äänestäjät ovat valppaina. Te sen laskun maksatte.

Itse en koe varhaiskasvatusta mitenkään huonona vaihtoehtona – onhan omakin lapseni niitä palveluita käyttänyt, ja siitä on maksettu. Palvelu on ollut myös hyvää. Ero on kuitenkin siinä, että minä haluan vaalia vanhempien valinnanvapautta ja sitä lähtökohtaa, että lapsen vanhemmat ovat lapsen ensisijaiset kasvattajat. Varhaiskasvatuspalveluita tarvitaan, mutta se ei voi olla pienelle lapselle oletusarvo. Jos palveluita käytetään, niistä myös maksetaan, pois lukien pienituloiset. Kyllä minä maksan lapseni hyvästä hoidosta mielelläni, ja miksi en maksaisi? Olisi minusta jopa arvonalennus varhaiskasvatuksen työntekijöille, jos heidän työstään ei tarvitsisi maksaa omasta tahdosta, vaan veronmaksajat pakotettaisiin maksamaan kollektiivisesti.

Perussuomalaiset uskoo hyvään vanhemmuuteen, jossa vanhemmat haluavat ohjata lapsiaan elämään. Tähän kun yhdistetään laadukas varhaiskasvatus, josta käyttäjä maksaa mielihyvin, niin hyvä tulee. Me uskomme yksilöön ja myös hänen vastuuseen ja tahtoon ottaa vastuuta. Vastuun sosialisointi ei ole arvojemme mukaista.

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 7.9.2017

1 kommentti . Avainsanat: varhaiskasvatus

Vallankaappaus ja natsitervehdykset

Keskiviikko 14.6.2017 klo 10:06 - Heikki Tamminen

Yritän tiivistää tässä kirjoituksessa mahdollisimman selkeästi ne seikat, miksi otsikon kaltaiset väitteet puoluekokouksesta eivät pidä paikkaansa. Lisäksi avaan vähän taustoja, jotka mielestäni johtivat siihen, mitä perussuomalaiset ovat ja olivat jo ennen puoluekokousta.

Väite: Puoluekokouksen jälkeen puolue oli täysin eri kuin sitä ennen.

Ei voi pitää paikkansa. Puolue on yhtä kuin sen jäsenet ja kannattajat. Perussuomalainen liike on Suomen demokraattisin, sillä se valitsee keskuudestaan suoralla jäsenäänestyksellä puheenjohtajiston ja puoluesihteerin. Toisin sanoen puolue valitsi heidät.

Väite: Puoluekokous ja puolue kaapattiin.

Puolue kaappasi itse itsensä? Kuten sanoin yllä, puolue on Suomen demokraattisin. Suoralla jäsenvaalilla, jossa jokaisella maksaneella jäsenellä on yksi ääni, on todella vaikea kaapata mitään. Tulos oli selvä – toisin sanoen puolue valitsi puheenjohtajiston. Lisäksi on todettava, että jos kotiäänestys olisi ollut mahdollinen, olisi tulos ollut läheltä katsovalla arviollani vielä murskaavampi.

Väite: Puoluekokouksessa nähtiin natsitervehdyksiä.

Väite on suorastaan harhainen. Kuva, johon edustaja Elovaara viittasi, on sunnuntailta. Siinä pyydetään puheenvuoroja sekavaan presidenttiehdokasasettelupykälään. Jokainen voi tarkastaa mediasta, kuinka paljon ko. kuvassa heilataan.

Väite: Suljetuissa Facebook-ryhmissä ja kovalla ”salaisella” lobbaamisella puolue vallattiin.

Väitteet suljetuista Facebook-ryhmistä ja lukuisista puheluista pitävät paikkansa. Niitä oli kaikilla ehdokkailla ja ne kuuluvat normaalina osana nykyaikaiseen kampanjointiin, jossa tukiryhmät kommunikoivat keskenään. Kun Jussi voitti, kampanjoinnista tulikin yhtäkkiä epämääräistä. Tiedän, että nyt loikanneiden kesken käytiin eduskunnassa voimakasta antikampanjaa Jussia vastaan. Se sitten oli ihan ok?

Väite: Suomen Sisu tms. valtasi puolueen.

Täyttä roskaa. Suomen Sisulla ei ole äänioikeutta puoluekokouksessa. Perussuomalaisten jäsenillä on. Sunnuntaina Perussuomalaisten ja Suomen Sisun jäsen toki esitti vaihtoehtoista listaa puoluevaltuustoon. Tuo esitys hävisi selkein luvuin ja piirien päätökset jäivät voimaan. Ennenkin on ollut vaihtoehtoisia listoja, mutta jostain syystä nyt ne ovatkin epädemokraattisia valtausyrityksiä.

 

Lopuksi pari faktaa taustoista

 

Timo Soini veti Halla-ahon kölin alta jo vuonna 2009, kun hän jätti kyseenalaisin selityksin Jussin pois eurovaalilistalta. Todennäköisesti hän pelkäsi, että Halla-ahon kannatus olisi parempi kuin omansa. Silti Halla-aho ja me muut ”halla-aholaiset” jatkoimme pyyteettömästi työtä perussuomalaisen puolueen eteen tähän päivään asti – ja työ jatkuu. Moni on saanut kokea nenän vartta pitkin katsomista eduskuntaa myöten, kun on arvostellut hallitustaipaleen tuloksia maahanmuutto- ja EU-asioissa. Silti on remmissä pysytty. En halua uhrin viittaa kuitenkaan. Olen monen muun ohella osannut seistä suorana uhriutumatta.

Uuden ryhmän puheenjohtaja Elo ja monet muut loikanneet ovat mielistelleet löperöön maahanmuuttopolitiikkaan kyllästyneitä kansalaisia pitkään. Maahanmuutto- ja EU-kriittisten äänestäjien mandaatilla moni heistä on eduskunnassa. Puhemies Maria Lohela on ollut Halla-ahon läheisiä tukijoita ja kirjoitti Nuivan vaalimanifestin vuonna 2011. Jos jossain on tapahtunut takinkäännön Suomen ennätys, niin heidän kohdallaan. Simon Elo on mainostanut mm. Hommaforumilla itseään, jonka nyt antaa ymmärtää olevan vallankaappauksen takana.

Sampo Terho ja Timo Soini kuuluvat samaan kategoriaan. Timo ei itsekään olisi eduskunnassa ilman Tony Halmetta, joka kritiikillään toi Timon vanavedessään eduskuntaan.  Timolle ja lukuisille muille nyt puolueen jättäneille on kuitenkin kelvannut Halla-ahon kirjoittama maahanmuuttopoliittinen ohjelma, vetoapu kentällä, suositukset blogeissa ja niin edelleen.

Perussuomalainen liike on EU- ja maahanmuuttokriittinen liike, joka on suomalaisen duunarin, eläkeläisen, koululaisen, perheenäidin, yrittäjän jne. puolella. Puolueella on monta asiaa listalla sosiaalipolitiikasta talouteen ja turvallisuuteen. Se ei ole yhden tai edes kahden asian puolue. Hallituksessa kaksi ensimmäistä asiaa vain unohtuivat – siis EU- ja maahanmuuttokritiikki.  Niitä ei tulla näkemään uudelta ryhmältä sitäkään vähää, mitä suoraselkäiset edustajamme tekivät ensimmäiset kaksi hallitusvuotta. Henkilökohtainen hillotolppa tuli niin surullisen monelle prioriteetiksi kahden vuoden aikana.

On täysin selvää, että 2015 loppuvuodesta hallituksen sopimalla turvapaikkapoliittisella toimenpideohjelmallakin oli tarkoitus pyyhkiä hanuria Soinin ja kumppaneiden toimesta alunperinkin. Ei kai se muuten olisi yhtäkkiä ollut kynnyskysymys siinä vaiheessa, kun neuvotteluihin saapuu Halla-aho, jos ja kun hän vain vaati ohjelmaa noudatettavaksi.

Kuten Soini sanoi: ”Kuinka te kehtaatte – ja kyllähän te kehtaatte!”

2 kommenttia . Avainsanat: hallituskriisi, Perussuomalaiset, Uusi vaihtoehto

Eikö maahanmuutto ole kuntavaaliteema?

Maanantai 27.3.2017 klo 8:57 - Heikki Tamminen

Usein annetaan ymmärtää, etteivät maahanmuuttoteemat juuri kosketa kunnallispolitiikkaa. Sanotaan, että jos pakolaisia tai turvapaikkapäätöksen saaneita tulee kuntaan, valtio korvaa heidän palvelunsa, ja tilanne on jotakuinkin nollasummapeliä. Sanotaan myös, että kunta voi jopa hyötyä esimerkiksi vastaanottokeskuksesta työpaikkojen ja mahdollisesti paikkakunnalle asettuvan uuden työvoiman muodossa. Kuluthan korvaa valtio.

Olen edellä mainituista väitteistä eri mieltä. Maahanmuuttopolitiikka kuuluu kunnallispolitiikkaan siinä missä valtakunnankin politiikkaan. Vai mihin esimerkiksi turvapaikanhakijat menevät, kun he tulevat Suomeen? He menevät kuntaan – aina. Kunnalla on iso rooli maahanmuutossa – oli maahanmuutto sitten työperäistä tai niin sanottua humanitääristä maahanmuuttoa.

Meille kerrotaan, että tukien varassa elävien palvelut korvataan valtion kassasta, joten kunta saa vain etuja. Tämä on älytön väite. Mistä valtio saa rahansa? Jokaiselta suomalaiselta eli toisin sanoen jokaiselta kuntalaiselta. Vuonna 2015 alkaneeseen maahanmuuttokriisiin on mennyt jo miljardi euroa ja lisää tulee menemään. On väärin sanoa, etteivät kulut ole kuntalaiselta pois, jos ne maksetaan valtiolta. Valtion tuet eivät toisekseen kata kaikkia kuluja. Sivukuluja tulee, ja kuka sanoo, että valtiolla on varaa ikuisesti näitä korvata? Mitä sitten, kun korvausaika umpeutuu, eivätkä maahanmuuttajat ole vieläkään töissä? Suomen Perustan selvityksen mukaan tietyt ryhmät eivät työllisty 20 vuoden kuluessakaan.

Edellä mainituista syistä johtuen maahanmuuttopolitiikka on mitä suurimmissa määrin myös kuntavaaliteema. Salo on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, vaikka valoa on jo tunnelin päässä. Työllisyysluvut ovat edelleen hälyttäviä eikä muuttotappiota voi korvata ihmisillä, jotka ovat tulonsiirtojen varassa. Se ei ole kestävyysvajeen paikkausta vaan sen tilanteen pahentamista.

Pakolaisten ja turvapaikan saaneiden kuntapaikkojen nostamiseen on valtiotasolla kova paine. Olen varma, että seuraavalla kaudella kuntia tullaan painostamaan siinä, että ne nostaisivat paikkamääriään. Salo ei saa tähän oravanpyörään lähteä. On lähetettävä signaali valtiolle, ettei se voi laittaa kuntia maksumiehiksi, ellei kunta itse sitä halua. Ja me salolaisethan emme halua?

Sitä jälkeä, miten epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa turvallisuuskysymyksiin ja sosiaalisiin ongelmiin, voi katsoa lukuisista Euroopan maista. Yhdessäkään kotoutuminen ei ole onnistunut, vaikka järjestelmiä on kehitetty vuosikymmeniä. Se ei tule onnistumaan Suomessakaan.

Vaikka kirjoitus voi kuulostaa negatiiviselta, kirjoitin sen juuri siksi, että näkymät olisivat positiivisemmat. Salolainen työ ja yrittäjyys ovat parhaan tietämykseni mukaan pienessä nosteessa. Pidetään se siinä. Pyytäjiä kyllä riittää maailman tappiin asti, mutta pian meiltä suomalaisilta loppuvat maksajat.

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 26.3.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto, kuntavaalit

Yrittäjän asialla

Tiistai 14.2.2017 klo 14:29 - Heikki Tamminen

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13. helmikuuta kaupungin esitys oli, että tupakkatuotteiden myyntiluvan hinta nostetaan 400:aan euroon vuodessa per myyntipiste. Myyntipisteellä tarkoitettaan esim. yhden kassan yhteydessä olevaa tupakka-automaattia. 400 euroa olisi tullut maksettavaksi per automaatti tai hylly. Tällä hetkellä maksu on 110 euroa, jos pisteitä on alle viisi, ja sen yli menevältä osalta 110 euroa per piste.

Tämä täysin kohtuuton korotus olisi ollut isku jo valmiiksi tiukilla oleville yrittäjille. Pahimmillaan pienet kaupat olisivat joutuneet lopettamaan tupakkatuotteiden myynnin. Näin asiakkaita siirtyisi entistä enemmän muualle ja kauppa keskittyisi, sillä ihmiset eivät erikseen hae marketista tupakkaa ja lähikaupasta ruokaa. Suuremmille kaupoille, joilla voi olla enemmän myyntipisteitä, tämä olisi voinut tuoda jopa tuhansien eurojen lisälaskun.

Perussuomalaiset ovat yrittäjän asialla. Me emme voi hyväksyä sitä, että yrittäjän raippaveron kaltaisella maksulla kitketään tupakointia. Tupakat hankitaan joka tapauksessa. Perussuomalaiset tekivät muutosesityksen, jonka mukaan maksu on jatkossa sata euroa per myyntipiste. Esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä huomauttaa, että tupakkalain mukaan tämä valvontamaksu ei saisi olla korkeampi kuin valvontakäynnin kustannus. Esitys on ollut mielivaltainen, sillä kenenkään tarkastuskäyntiin ei kulu 400 euroa saati tuhansia euroja.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta.

Meneekö kaikki Salossa perseelleen - aina?

Keskiviikko 14.12.2016 klo 10:32 - Heikki Tamminen

Otsikon mukainen asenne näyttää olevan vallalla Salossa. Se on hyvin valitettavaa. Itse koen olevani realisti – en optimisti enkä pessimisti.

Keskustelu niin sanotusta osaamiskeskuksesta on hyvin pessimistispainotteista. Se ei voi onnistua, se maksaa miljoonia veronmaksajille vuosittain, se on viimeinen niitti Salon arkkuun, IoT-keskuksen kannattajat haluamalla haluavat tuhota Salon ja kurjistaa sen veronmaksajien oloja – Salon Guggenheim. Nämä väitteet eivät ole keksimiäni, vaan jokainen on poimittu keskusteluista.

Keskustelu on avointa ja niin sen pitääkin olla. Mielipiteitä saa esittää – aina. Itse esitän seuraavaksi muutaman mielipiteen ja muutaman faktan mahdollisesti perustettavasta IoT-keskuksesta, Salon tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Väitteitä, vastauksia ja perusteluita

Vain tulevaisuutta voi muuttaa. Jos et ole samaa mieltä, kannattaa lopettaa lukeminen tähän. Jos et halua muuttaa mitään, vaikka jollain olisi hyväkin idea, voi lukemisen myös lopettaa. Muussa tapauksessa kannattaa jatkaa.

Väitän, että ylivoimaisesti suurin osa salolaisista haluaa muuttaa tulevaisuutta ja mielellään hyvään suuntaan. Minä ainakin haluan. Osaamiskeskus on potentiaalinen vaihtoehto tällaiselle kehitykselle. Olen koko valtuustokauden valitellut sitä tosiasiaa, että kunnallishallinnon kyvyt luoda yksityisiä työpaikkoja ovat hyvin rajalliset. Julkisia työpaikkoja voi luoda, mutta siinä taas ei ole mitään järkeä. Niitä pitäisi sen sijaan vähentää.

Yksi väite osaamiskeskuksesta on, että se maksaisi vuosittain huomattavia summia veronmaksajille. Ei pidä paikkaansa. Alkupääoma yhtiössä on 12,5 miljoonaa euroa. Siitä kiinteistön ostohinta on 5,5 miljoonaa. Salo ostaa, jos ostaa, yhtiöstä reilun kolmanneksen 4,5 miljoonalla eurolla ollen näin suurin yksittäinen yhtiön omistaja. Mitään velvoitetta lisäpanostuksiin ei ole. Vuosittain ei mene latiakaan enempää kaupungin investointi- tai käyttömenokassasta. Kiinteistön arvon ja koko yhtiön pääoman (12,5 miljoonaa euroa) välinen summa jää yhtiön kassaan kattamaan alkuun kertyviä tappioita. On täysin normaalia, että mikään suuremman luokan yhtiö ei tee voittoa heti.

Olen nähnyt yhtiön tuloslaskelmaennusteen. Se ei ole julkinen, mutta se on realistinen. Se on yksityisten sijoittajien kanssa tehty ja toimivaksi todettu. Sillä skenaariolla yhtiö alkaa tuottaa voittoa noin 4-5 vuoden kuluttua. Se on lyhyt aika liike-elämässä. Huomioitavaa on, että tänäkään aikana ei Salolta ole kulunut yhtään enempää investointi- tai käyttömenorahaa kuin tuo mahdollisesti sijoitettava 4,5 miljoonaa. Tähän yhtiön skenaarioon on laskettu mukaan yhtiön maksamat verot ja kiinteistön käyttökustannukset. Joillain palstoilla on virheellisesti annettu ymmärtää, että käyttökustannukset lähtisivät veronmaksajilta vuosittain. Höpö, höpö.

Miksi puhun koko ajan investointirahasta? Siksi, että ihmiset ymmärtäisivät, että kyse ei ole kaupungin käyttömenoista. Varhaiskasvatuksen, vanhuspalveluiden, opetuksen tai muun vastaavan vertaaminen tuohon summaan on vähän kuin vertaisi yhtiön tekemää investointia siihen, että se olisi työntekijän palkasta pois. Vertaus ei siis ole tästä maailmasta. Jos kuljetusliike ostaa uuden jakeluauton, maksaako tyntekijänä oleva kuski sen?

Kaupunki on sijoittajista se, joka saa ensimmäisenä korjata mahdollisia hedelmiä, jos työpaikkoja syntyy. Työstä maksetaan veroa valtiolle ja kunnalle, nääs. Näitä verotuloja ei tietenkään ole laskettu IoT-yhtiön kassaan, koska ne tulevat suoraan kaupungin käyttömenoihin - huom. käyttömenoihin. Näillä rahoilla ostetaan sitten vaikka optus- ja vanhuspalveluita.

Monesti kysytään, mikseivät tilat ole jo täyttyneet. Siksi, koska Microsoft vuokraa vain huomattavan tilan kerrallaan – esimerkiksi kokonaisen toimistokerroksen. Kuka pienyrittäjä, saati yksinyrittäjä, sellaista tarvitsee? Ei kukaan. Se on rajoittanut huomattavasti yritysten hakeutumista ”kampukselle”.

Miksi sitten joku yksityinen sijoittaja ei osta koko roskaa ilman kaupungin osallistumista? Siksi, koska Microsoft myy yleishyödylliselle taholle (Salo) tilat pilkkahintaan (5,5 miljoonaa euroa). Verotusarvo on tällä hetkellä 68 miljoonaa. Jenkeissä on tapana tehdä tällaisia ”yhteisvastuullisia” kauppoja ja putsata omaatuntoa sillä. No, sehän käy meille. Ilman Salon osallisuutta hinta olisi aivan eri.

No miksi asialla on niin kiire? En ole huomannut kiirettä. Neuvotteluita on käyty kauan ja onhan tässä ollut valtuutetuilla kuukausikin aikaa tutustua asioihin. Aivan normaali päätöksentekoaikataulu. Vertailuna voisin sanoa, että eduskunnassa esimerkiksi suurenvaliokunnan asialistalle lisätään asioita vielä samana päivänä, kun kokous on. Joskus siitä on pientä narinaa, mutta kuukausi olisi jo luksusta.

Asiassa ei ole myöskään mitään erikoista salailua. Kun raha vaihtaa omistajaa ja sillä luodaan yhtiö, on aivan normaalia, että tiettyjä liikesalaisuuksia vaaditaan pidettäväksi suurelta yleisöltä. Valtuutetuilla on kuitenkin tieto sopimuksista, joita on viilattu koko ajan. Mahdollisesti tulevaan sopimukseen on kirjattu laaja tiedonsaantioikeus. Yhtiöjärjestys on mielestäni Salon kannalta edullinen. Ja korostan tässä kohtaa, että sopimuksessa nimenomaan sanotaan, että latiakaan ei tarvitse laittaa lisää yhtiön pääomaan.

Miksi kaupungin olemassa olevia tyhjiä tiloja ei ensin täytetä? Noh, hölmömpikin ymmärtää, että esimerkiksi Rekijoen koulun tyhjiin tiloihin tuskin saadaan yrittäjiä. Tilat ovat Microsoftilla ensiluokkaiset juuri IoT-keskuksen perustamiseen.

 

ihmisten verkosto luo työpaikkoja

Teollinen internet tai esineiden internet on globaalisti biljoonabisnes lähitulevaisuudessa, kuten ystäväni Tapio Äyräväinenkin kirjoitti vähän aikaa sitten. On tyhmää, jos emme ole mukana. Verkosto on tärkeämpi osa kehitystä kuin moni ehkä ymmärtää. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen Piilaaksossa, Silicon valleyssä, on keskittyneenä maan it-osaaminen. Verkosto on myös fyysistä kanssakäymistä, vaikka olisi kuinka laaja laajakaista töpselin päässä. Ajatusten spontaani törmääminen luo kehittävän alustan ja kehitys vetää puoleensa niitä, jotka haluavat kehittyä. Voiko tuota tuon yksinkertaisemmin sanoa – en tiedä.

Teen aina päätöksiä pragmaattisesti. Suhtauduin alussa skeptisesti tähän hankkeeseen. Olen kuitenkin tällä hetkellä erittäin vakuuttunut siitä, että Salon kannattaa olla mukana. Tämä on ehkä viimeinen mahdollisuus kehittää joitain yksittäisiä työpaikkoja suurempaa Salossa niin, että me itse olemme mukana luomassa niille jalansijaa. Aiesopimuksia on paljon ja varovasti liikesalaisuuksia paljastamatta haluan kertoa, että näkymät ovat jo vuonna 2017 valoisammat kuin julkisuudessa on voitu paljastaa.

Katsokaa eteenpäin. Minä haluan nähdä Salossa vielä toivoa. Olen sen kyllä itsekin melkein menettänyt aika ajoin, mutta tässä hommassa on ideaa. Äänestän siis 19.12. valtuustossa IoT-keskuksen investoinnin puolesta.

3 kommenttia . Avainsanat: Salo, osaamiskeskus, IoT-keskus, valtuusto

Lisää kirjoituksia