Suomen mahtavan armeijan mahtava tulevaisuus?

Share |

Torstai 5.9.2013 klo 16:48 - Heikki Tamminen


Tänään tasa-arvoasian neuvottelukunta eli TANE, johon kuulun puolueeni edustajana, järjesti seminaarin ”Maanpuolustus, sukupuoli ja tasa-arvo”. Valitettavasti en itse päässyt seminaariin, mutta Niinistön Jussi (ps.) oli puolustusvaliokunnan puheenjohtajana viemässä viestiä vankkumattomasta linjasta asevelvollisuuden säilyttämiseksi. Hyvä niin.

En edes lähde spekuloimaan tässä palkka-armeijan ja asevelvollisuuden hyödyillä ja haitoilla. Palkka-armeijan vouhottajat ovat yleensä niitä, jotka kokevat tulleensa nöyryytetyksi joutuessaan sivariin tai armeijaan ja haluavat, ettei muita näin kaltoin kohdeltaisi. Muita perusteita en itse keksi. Kertokaa jos tulee mieleen.

Itse koen puolen vuoden rutistuksen vähimmäksi mitä maansa eteen voi tehdä. Ei tämä lysti ilmaiseksi ole rakennettu, vaikka kovin lystiä täällä Suomessakaan ei aina ole. Onpahan kuitenkin paremmin kuin esimerkiksi itärajan takana.

Tähän väliin pakko sanoa, ennen kuin joku vetää herneen nenään: Tämä ei ollut venäjävastainen lausunto vaan fakta.

Olen paljon pohtinut vaihtoehtoja kohti parempaa ja uskottavampaa puolustusta. Nykysysteemi ei täysin hyödynnä sitä potentiaalia, joka tässä rapiat viiden miljoonan kansassa on. Paljon on puhuttu ja olen itsekin puhunut kansalaispalvelumallista. Toiset ajavat sitä vain ja ainoastaan tasa-arvon nimissä. Tuleeko parempi mieli, jos pakotamme naiset sivariin tai armeijaan? Ei minulle ainakaan.

Jokaisen siviilipalveluksessa tai armeijassa olevan nuoren miehen tai naisen kokemus tulisi olla opettava ja hyödyllinen. Nyt ne eivät aina tätä ole varsinkaan sivarin puolella. Se toki riippuu paljon suorittajasta itsestään ja asenteista, mutta myös tarjonnasta. Kuka hyötyy lattioita kuuraavista siviilipalvelusmiehistä? Toki sivarissa voi tehdä jotain hyödyllistäkin, mutta lukemani perusteella ne hyödylliset tehtävät ovat vähemmistössä, eivätkä liity maanpuolustukseen. Itselleni vuosi Säkylän hiekkanummilla antoi paljon. Harrastus on sittemmin jatkunut maakuntajoukoissa, joten minut luokitellanneen kiihkoilijaksi.

Palataan hetkeksi siviilipalveluksen ongelmiin. Siviilipalvelussa on nimittäin yksi lainopillinen ongelma:

Siviilipalveluslaki 1§

”Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään.”

Siviilipalveluslaki antaa oikeuden sivariin siirtymiseen vain vakaumuksellisista syistä. Kuitenkin siviilipalveluskeskuksen teettämässä epävirallisessa kyselyssä reilu enemmistö sivarin suorittajista vastaa valinneensa sivarin käytännön syistä (aika, helppous, jne.) He kaikki siis käytännössä rikkovat siviilipalveluslakia.

Mitä ratkaisuksi? Itse kannatan kansalaispalvelumallia, mutta hyvin pienissä määrin tasa-arvon vuoksi. Ajattelen asiaa Suomen puolustuksen ja kriisihallinnan uskottavuuden kannalta, mutta myös kansalaisen hyötynäkökulmasta. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisinhallinta on nykyään äärimmäisen monimutkainen paletti. Siihen kuuluu nykyisen asepalveluksen tyyppisen muodon vuoksi mm. fyysinen ensiapu, kriisiapu, öljyntorjunta, materiaali- ja ruokahuolto, cyber-turvallisuus, pelastustoimi ja totta kai propagandakoneiston pyöritys. Voiko Alma Media hoitaa tämän?

Edellä mainittiin vain pintaraapaisu niin sanotuista aseettoman kriisihallinnan tehtävistä. Jokaiselle kansalaiselle nämä ovat hyödyllisiä taitoja. Kansalaispalvelumallissa olisi kaksi haaraa, jotka korvaisivat täysin siviilipalveluksen: aseellinen ja aseeton palvelus. Jokainen sijoituspaikka tulisi harkita tarkkaan osaamisen ja koulutuksen mukaan, ja jos mahdollista, suoritetut tehtävät tulisi lukea paremmin hyödyksi opiskeluelämässä.

Siitä, ulotetaanko palvelumalli naisiin, voidaan olla montaa mieltä. Ulottamisella voi olla merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. Ehkä tämäkin malli voisi olla vapaaehtoinen naisille, kuten nykymallikin? Siitähän saisi nykyajan Lotta Svärdin uuteen nousuun. Palvelusmallin, aseellisen tai aseettoman, kesto pitää säilyttää nykyisellään. Kirjekurssina sitä ei käydä.

Maanpuolustus muuten maksaa aina. Ehkä idioottimaisinta, jota olen kuullut, on se, että miksi rauhan aikana koulutetaan kriisiin tai sotaan? Tuohon en viitsi edes vastata. Maassa on kuitenkin aina armeija – oma tai jonkun muun.


Kommentit

17.9.2013 14:06  Simo Hovari

"Palkka-armeijan vouhottajat ovat yleensä niitä, jotka kokevat tulleensa nöyryytetyksi joutuessaan sivariin tai armeijaan ja haluavat, ettei muita näin kaltoin kohdeltaisi. Muita perusteita en itse keksi. Kertokaa jos tulee mieleen."

Hirveästi et ole asiaan ilmeisesti perehtynyt jo et tiedä millä argumenteilla yleistä asevelvollisuutta vastustetaan. Näihin argumentteihin voit käydä perehtymässä esimerkiksi Ohi on- kampanjan kotisivuilla, joiden mukaan yleinen asevelvollisuus on "kansantaloudellisesti kallis, epätasa-arvoinen ja realistisia uhkakuvia ajatellen vanhentunut puolustusratkaisu".

------

"Jokaisen siviilipalveluksessa tai armeijassa olevan nuoren miehen tai naisen kokemus tulisi olla opettava ja hyödyllinen. Nyt ne eivät aina tätä ole varsinkaan sivarin puolella. Se toki riippuu paljon suorittajasta itsestään ja asenteista, mutta myös tarjonnasta. Kuka hyötyy lattioita kuuraavista siviilipalvelusmiehistä?"

Mihin perustuu käsityksesi siitä, että sivari ei useinkaan olisi hyödyllinen tai opettavainen kokemus? Sivareiden tekemästä työstä hyötyvät esimerkiksi kaupungit ja kunnat, joille sivarit ovat käytönnössä ilmaista työvoimaa. Tämä kannattaisi persaukisen Salonkin ottaa huomioon ja pyrkiä houkuttelemaan kaupungin töihin ammattitaitoisia sivareita lääkäreiksi, sairaanhoitajiksia, opettajiksi tai vaikkapa siivoojiksi. Vai etkö pidä "lattioiden kuuraamista" oikeana työnä, josta mitään hyöytyä?

------------

"Maanpuolustus muuten maksaa aina"

Totta. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö maanpuolustuksen kustannuksia kansantaloudelle kannattaisi pohtia. Olisi mielestäni outoa jos yleisen asevelvollisuuden kustannuksia ei lainkaan tarkateltaisi tilanteessa, jossa valtion menoja joudutaan karsimaan leikkaamalla monista muista kansalaisille tärkeistä palveluista.

------------

"Ehkä idioottimaisinta, jota olen kuullut, on se, että miksi rauhan aikana koulutetaan kriisiin tai sotaan?"

Missä olet tähän argumenttiin törmännyt? Veikkaanpa, että kyseessä kirjoittajan keksimä olkinukke.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini