Sain kunnallisvaaleisssa Salossa 480 ääntä. Suurin kiitos luottamuksestanne. Työ Salon ja salolaisten puolesta jatkuu.

Perussuomalaiset saivat Salossa kuusi paikkaa 10,9 prosentin kannatuksella. Yksi paikka menetettiin, mutta valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna pärjäsimme erittäin hyvin. Politiikka on ylä- ja alamäkiä, mutta perussuomalainen politiikka ei ole katoamassa mihinkään. Sitä tarvitaan edelleen ja se tulee jatkumaan.






Eikö maahanmuutto ole kuntavaaliteema?

Maanantai 27.3.2017 klo 8:57 - Heikki Tamminen

Usein annetaan ymmärtää, etteivät maahanmuuttoteemat juuri kosketa kunnallispolitiikkaa. Sanotaan, että jos pakolaisia tai turvapaikkapäätöksen saaneita tulee kuntaan, valtio korvaa heidän palvelunsa, ja tilanne on jotakuinkin nollasummapeliä. Sanotaan myös, että kunta voi jopa hyötyä esimerkiksi vastaanottokeskuksesta työpaikkojen ja mahdollisesti paikkakunnalle asettuvan uuden työvoiman muodossa. Kuluthan korvaa valtio.

Olen edellä mainituista väitteistä eri mieltä. Maahanmuuttopolitiikka kuuluu kunnallispolitiikkaan siinä missä valtakunnankin politiikkaan. Vai mihin esimerkiksi turvapaikanhakijat menevät, kun he tulevat Suomeen? He menevät kuntaan – aina. Kunnalla on iso rooli maahanmuutossa – oli maahanmuutto sitten työperäistä tai niin sanottua humanitääristä maahanmuuttoa.

Meille kerrotaan, että tukien varassa elävien palvelut korvataan valtion kassasta, joten kunta saa vain etuja. Tämä on älytön väite. Mistä valtio saa rahansa? Jokaiselta suomalaiselta eli toisin sanoen jokaiselta kuntalaiselta. Vuonna 2015 alkaneeseen maahanmuuttokriisiin on mennyt jo miljardi euroa ja lisää tulee menemään. On väärin sanoa, etteivät kulut ole kuntalaiselta pois, jos ne maksetaan valtiolta. Valtion tuet eivät toisekseen kata kaikkia kuluja. Sivukuluja tulee, ja kuka sanoo, että valtiolla on varaa ikuisesti näitä korvata? Mitä sitten, kun korvausaika umpeutuu, eivätkä maahanmuuttajat ole vieläkään töissä? Suomen Perustan selvityksen mukaan tietyt ryhmät eivät työllisty 20 vuoden kuluessakaan.

Edellä mainituista syistä johtuen maahanmuuttopolitiikka on mitä suurimmissa määrin myös kuntavaaliteema. Salo on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, vaikka valoa on jo tunnelin päässä. Työllisyysluvut ovat edelleen hälyttäviä eikä muuttotappiota voi korvata ihmisillä, jotka ovat tulonsiirtojen varassa. Se ei ole kestävyysvajeen paikkausta vaan sen tilanteen pahentamista.

Pakolaisten ja turvapaikan saaneiden kuntapaikkojen nostamiseen on valtiotasolla kova paine. Olen varma, että seuraavalla kaudella kuntia tullaan painostamaan siinä, että ne nostaisivat paikkamääriään. Salo ei saa tähän oravanpyörään lähteä. On lähetettävä signaali valtiolle, ettei se voi laittaa kuntia maksumiehiksi, ellei kunta itse sitä halua. Ja me salolaisethan emme halua?

Sitä jälkeä, miten epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa turvallisuuskysymyksiin ja sosiaalisiin ongelmiin, voi katsoa lukuisista Euroopan maista. Yhdessäkään kotoutuminen ei ole onnistunut, vaikka järjestelmiä on kehitetty vuosikymmeniä. Se ei tule onnistumaan Suomessakaan.

Vaikka kirjoitus voi kuulostaa negatiiviselta, kirjoitin sen juuri siksi, että näkymät olisivat positiivisemmat. Salolainen työ ja yrittäjyys ovat parhaan tietämykseni mukaan pienessä nosteessa. Pidetään se siinä. Pyytäjiä kyllä riittää maailman tappiin asti, mutta pian meiltä suomalaisilta loppuvat maksajat.

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 26.3.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto, kuntavaalit

Yrittäjän asialla

Tiistai 14.2.2017 klo 14:29 - Heikki Tamminen

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13. helmikuuta kaupungin esitys oli, että tupakkatuotteiden myyntiluvan hinta nostetaan 400:aan euroon vuodessa per myyntipiste. Myyntipisteellä tarkoitettaan esim. yhden kassan yhteydessä olevaa tupakka-automaattia. 400 euroa olisi tullut maksettavaksi per automaatti tai hylly. Tällä hetkellä maksu on 110 euroa, jos pisteitä on alle viisi, ja sen yli menevältä osalta 110 euroa per piste.

Tämä täysin kohtuuton korotus olisi ollut isku jo valmiiksi tiukilla oleville yrittäjille. Pahimmillaan pienet kaupat olisivat joutuneet lopettamaan tupakkatuotteiden myynnin. Näin asiakkaita siirtyisi entistä enemmän muualle ja kauppa keskittyisi, sillä ihmiset eivät erikseen hae marketista tupakkaa ja lähikaupasta ruokaa. Suuremmille kaupoille, joilla voi olla enemmän myyntipisteitä, tämä olisi voinut tuoda jopa tuhansien eurojen lisälaskun.

Perussuomalaiset ovat yrittäjän asialla. Me emme voi hyväksyä sitä, että yrittäjän raippaveron kaltaisella maksulla kitketään tupakointia. Tupakat hankitaan joka tapauksessa. Perussuomalaiset tekivät muutosesityksen, jonka mukaan maksu on jatkossa sata euroa per myyntipiste. Esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä huomauttaa, että tupakkalain mukaan tämä valvontamaksu ei saisi olla korkeampi kuin valvontakäynnin kustannus. Esitys on ollut mielivaltainen, sillä kenenkään tarkastuskäyntiin ei kulu 400 euroa saati tuhansia euroja.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta.

Meneekö kaikki Salossa perseelleen - aina?

Keskiviikko 14.12.2016 klo 10:32 - Heikki Tamminen

Otsikon mukainen asenne näyttää olevan vallalla Salossa. Se on hyvin valitettavaa. Itse koen olevani realisti – en optimisti enkä pessimisti.

Keskustelu niin sanotusta osaamiskeskuksesta on hyvin pessimistispainotteista. Se ei voi onnistua, se maksaa miljoonia veronmaksajille vuosittain, se on viimeinen niitti Salon arkkuun, IoT-keskuksen kannattajat haluamalla haluavat tuhota Salon ja kurjistaa sen veronmaksajien oloja – Salon Guggenheim. Nämä väitteet eivät ole keksimiäni, vaan jokainen on poimittu keskusteluista.

Keskustelu on avointa ja niin sen pitääkin olla. Mielipiteitä saa esittää – aina. Itse esitän seuraavaksi muutaman mielipiteen ja muutaman faktan mahdollisesti perustettavasta IoT-keskuksesta, Salon tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Väitteitä, vastauksia ja perusteluita

Vain tulevaisuutta voi muuttaa. Jos et ole samaa mieltä, kannattaa lopettaa lukeminen tähän. Jos et halua muuttaa mitään, vaikka jollain olisi hyväkin idea, voi lukemisen myös lopettaa. Muussa tapauksessa kannattaa jatkaa.

Väitän, että ylivoimaisesti suurin osa salolaisista haluaa muuttaa tulevaisuutta ja mielellään hyvään suuntaan. Minä ainakin haluan. Osaamiskeskus on potentiaalinen vaihtoehto tällaiselle kehitykselle. Olen koko valtuustokauden valitellut sitä tosiasiaa, että kunnallishallinnon kyvyt luoda yksityisiä työpaikkoja ovat hyvin rajalliset. Julkisia työpaikkoja voi luoda, mutta siinä taas ei ole mitään järkeä. Niitä pitäisi sen sijaan vähentää.

Yksi väite osaamiskeskuksesta on, että se maksaisi vuosittain huomattavia summia veronmaksajille. Ei pidä paikkaansa. Alkupääoma yhtiössä on 12,5 miljoonaa euroa. Siitä kiinteistön ostohinta on 5,5 miljoonaa. Salo ostaa, jos ostaa, yhtiöstä reilun kolmanneksen 4,5 miljoonalla eurolla ollen näin suurin yksittäinen yhtiön omistaja. Mitään velvoitetta lisäpanostuksiin ei ole. Vuosittain ei mene latiakaan enempää kaupungin investointi- tai käyttömenokassasta. Kiinteistön arvon ja koko yhtiön pääoman (12,5 miljoonaa euroa) välinen summa jää yhtiön kassaan kattamaan alkuun kertyviä tappioita. On täysin normaalia, että mikään suuremman luokan yhtiö ei tee voittoa heti.

Olen nähnyt yhtiön tuloslaskelmaennusteen. Se ei ole julkinen, mutta se on realistinen. Se on yksityisten sijoittajien kanssa tehty ja toimivaksi todettu. Sillä skenaariolla yhtiö alkaa tuottaa voittoa noin 4-5 vuoden kuluttua. Se on lyhyt aika liike-elämässä. Huomioitavaa on, että tänäkään aikana ei Salolta ole kulunut yhtään enempää investointi- tai käyttömenorahaa kuin tuo mahdollisesti sijoitettava 4,5 miljoonaa. Tähän yhtiön skenaarioon on laskettu mukaan yhtiön maksamat verot ja kiinteistön käyttökustannukset. Joillain palstoilla on virheellisesti annettu ymmärtää, että käyttökustannukset lähtisivät veronmaksajilta vuosittain. Höpö, höpö.

Miksi puhun koko ajan investointirahasta? Siksi, että ihmiset ymmärtäisivät, että kyse ei ole kaupungin käyttömenoista. Varhaiskasvatuksen, vanhuspalveluiden, opetuksen tai muun vastaavan vertaaminen tuohon summaan on vähän kuin vertaisi yhtiön tekemää investointia siihen, että se olisi työntekijän palkasta pois. Vertaus ei siis ole tästä maailmasta. Jos kuljetusliike ostaa uuden jakeluauton, maksaako tyntekijänä oleva kuski sen?

Kaupunki on sijoittajista se, joka saa ensimmäisenä korjata mahdollisia hedelmiä, jos työpaikkoja syntyy. Työstä maksetaan veroa valtiolle ja kunnalle, nääs. Näitä verotuloja ei tietenkään ole laskettu IoT-yhtiön kassaan, koska ne tulevat suoraan kaupungin käyttömenoihin - huom. käyttömenoihin. Näillä rahoilla ostetaan sitten vaikka optus- ja vanhuspalveluita.

Monesti kysytään, mikseivät tilat ole jo täyttyneet. Siksi, koska Microsoft vuokraa vain huomattavan tilan kerrallaan – esimerkiksi kokonaisen toimistokerroksen. Kuka pienyrittäjä, saati yksinyrittäjä, sellaista tarvitsee? Ei kukaan. Se on rajoittanut huomattavasti yritysten hakeutumista ”kampukselle”.

Miksi sitten joku yksityinen sijoittaja ei osta koko roskaa ilman kaupungin osallistumista? Siksi, koska Microsoft myy yleishyödylliselle taholle (Salo) tilat pilkkahintaan (5,5 miljoonaa euroa). Verotusarvo on tällä hetkellä 68 miljoonaa. Jenkeissä on tapana tehdä tällaisia ”yhteisvastuullisia” kauppoja ja putsata omaatuntoa sillä. No, sehän käy meille. Ilman Salon osallisuutta hinta olisi aivan eri.

No miksi asialla on niin kiire? En ole huomannut kiirettä. Neuvotteluita on käyty kauan ja onhan tässä ollut valtuutetuilla kuukausikin aikaa tutustua asioihin. Aivan normaali päätöksentekoaikataulu. Vertailuna voisin sanoa, että eduskunnassa esimerkiksi suurenvaliokunnan asialistalle lisätään asioita vielä samana päivänä, kun kokous on. Joskus siitä on pientä narinaa, mutta kuukausi olisi jo luksusta.

Asiassa ei ole myöskään mitään erikoista salailua. Kun raha vaihtaa omistajaa ja sillä luodaan yhtiö, on aivan normaalia, että tiettyjä liikesalaisuuksia vaaditaan pidettäväksi suurelta yleisöltä. Valtuutetuilla on kuitenkin tieto sopimuksista, joita on viilattu koko ajan. Mahdollisesti tulevaan sopimukseen on kirjattu laaja tiedonsaantioikeus. Yhtiöjärjestys on mielestäni Salon kannalta edullinen. Ja korostan tässä kohtaa, että sopimuksessa nimenomaan sanotaan, että latiakaan ei tarvitse laittaa lisää yhtiön pääomaan.

Miksi kaupungin olemassa olevia tyhjiä tiloja ei ensin täytetä? Noh, hölmömpikin ymmärtää, että esimerkiksi Rekijoen koulun tyhjiin tiloihin tuskin saadaan yrittäjiä. Tilat ovat Microsoftilla ensiluokkaiset juuri IoT-keskuksen perustamiseen.

 

ihmisten verkosto luo työpaikkoja

Teollinen internet tai esineiden internet on globaalisti biljoonabisnes lähitulevaisuudessa, kuten ystäväni Tapio Äyräväinenkin kirjoitti vähän aikaa sitten. On tyhmää, jos emme ole mukana. Verkosto on tärkeämpi osa kehitystä kuin moni ehkä ymmärtää. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen Piilaaksossa, Silicon valleyssä, on keskittyneenä maan it-osaaminen. Verkosto on myös fyysistä kanssakäymistä, vaikka olisi kuinka laaja laajakaista töpselin päässä. Ajatusten spontaani törmääminen luo kehittävän alustan ja kehitys vetää puoleensa niitä, jotka haluavat kehittyä. Voiko tuota tuon yksinkertaisemmin sanoa – en tiedä.

Teen aina päätöksiä pragmaattisesti. Suhtauduin alussa skeptisesti tähän hankkeeseen. Olen kuitenkin tällä hetkellä erittäin vakuuttunut siitä, että Salon kannattaa olla mukana. Tämä on ehkä viimeinen mahdollisuus kehittää joitain yksittäisiä työpaikkoja suurempaa Salossa niin, että me itse olemme mukana luomassa niille jalansijaa. Aiesopimuksia on paljon ja varovasti liikesalaisuuksia paljastamatta haluan kertoa, että näkymät ovat jo vuonna 2017 valoisammat kuin julkisuudessa on voitu paljastaa.

Katsokaa eteenpäin. Minä haluan nähdä Salossa vielä toivoa. Olen sen kyllä itsekin melkein menettänyt aika ajoin, mutta tässä hommassa on ideaa. Äänestän siis 19.12. valtuustossa IoT-keskuksen investoinnin puolesta.

3 kommenttia . Avainsanat: Salo, osaamiskeskus, IoT-keskus, valtuusto

Anna heille anteeksi

Tiistai 27.9.2016 klo 11:01 - Heikki Tamminen

Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.

Tämä lause tulee mieleen, kun seuraa julkista keskustelua ja siitä kirvonneita toimenpiteitä.

Nyt palkataan nettipoliiseja, lisätään verkkovalvontaa, vaaditaan vihapuhetta tilille, halutaan laki estämään rasistinen toiminta ja ajattelu, etsitään kytköksiä yhdistysrekistereistä ja niin edelleen.

Aamu-tv:n jälkiviisaissa joku tiesi, että joka seitsemäs suomalainen on rasisti ja kannattaa rotuideologiaa. Maahanmuuttajien tekemistä henkirikoksista ei saa puhua samaan aikaan kuin suomalaisten tekemistä - toisen hengellä saa tehdä politiikkaa. Uutisissa kerrotaan, kuinka Tanska oli joskus liberaali ja humaani maa. Siis oli. Ei ole enää, koska mamu-politiikka on kiristynyt. Nettipoliisien pomokin oli saatu telkkariin puhumaan vihapuheen kitkemisen tarpeesta.

Lista on loputon. Kaikki tämä on vuorokauden saldo.

Kehitys on sairas.

Ajatuspoliiseja, sananvapauden rajoittajia, media levittää oikeaa mielipidettä ja väärästä rangaistaan. Kuulostaako tutulta? DDR, Neuvostoliitto, Natsi-Saksa, Pohjois-Korea...

En ole rasisti. Aika harva on. Ongelma on siinä, että jonkun mielestä olen pelkästään siksi, että en halua maastani maailman sosiaalitoimistoa tai maata, jossa autojen polttaminen on arkipäivää. Ei - se ei tee minusta rasistia.

Jos kuitenkin lainsäätäjä ja tuomiovalta tulkitsee asiaa kuten Neuvostoliitossa tulkittiin valtion vastainen toiminta, niin häkkihän tässä heilahtaa yhdelle jos toiselle.

Mielipidevankilanko haluat tästä maasta?

Minä vaikutan demokratian keinoin, jos vaikutan. Niin tekevät kaikki, jotka tunnen. Siitäkö tulevaisuudessa rangaistaan? Ihmiset ovat hulluja.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomen tila on kriittinen

Torstai 14.1.2016 klo 14:00 - Heikki Tamminen

Julkaistu Perniönseudun lehdessä 14.1.2016.

Suomi on jatkuvasti entistä suuremmissa vaikeuksissa. Työttömiä on kaiken maailman kurssilaiset mukaan luettuna puoli miljoonaa. 

Samaan aikaan rajoilta vuotaa laittomasti Euroopassa liikkuvia kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa. Palveluista ja etuuksista joudutaan tinkimään ja toisaalta yhdelle ihmisryhmälle antamaan koko ajan enemmän.


Työn kuluja Suomessa ollaan laskemassa. Se on sisäinen devalvaatio, jolla haetaan myös hintatason madallusta. Toimenpide on kipeä, mutta maailmalta siitä on hyviä tuloksia pitkällä aikavälillä, esimerkiksi Irlannista. Se, miksi sisäiseen devalvaation joudutaan, johtuu pitkälti siitä, että Suomi on euromaa. Suomi ei voi devalvoida valuuttaansa. Eurojäsenyydestä voitte kiittää tiettyjä puolueita, joita ei tarvinne erikseen mainita.


Valitettavasti sisäinen devalvaatio täytyy hoitaa sanelemalla. Tästä voi kiittää esimerkiksi AKT:n kaltaista änkyräjärjestöä, joka uhkaa sulkea viennin heti, jos kokevat asemansa uhatuksi. Vastuutonta, sanoisin.


Oli miten oli, tavoitteena on työpaikkojen luominen. Absoluuttisen työpaikkamäärän kasvattaminen lienee mahdollista, mutta suhteellista työttömyyttä on vaikea kitkeä, kun maahan saapuu kymmeniä tuhansia erittäin huonosti työllistyviä henkilöitä, jotka suurella todennäköisyydellä jäävät yhteiskunnan eläteiksi.


Esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste on tällä hetkellä 23 prosenttia. Tässä ovat mukana myös he, jotka ovat olleet Suomessa jopa 20 vuotta.
Pelkkä suomalaisten tai ulkomaalaisten työllistyminen ei ole ongelma. Ympäri Eurooppaa leviää myös turvallisuusuhka, jota naivisti on vähätelty.


Pariisin hirmuteot olivat pitkälti turvapaikanhakijoiden tekosia kuin myös Kölnin organisoidut seksuaalirikokset. Suomessa ollaan kuitenkin eniten huolissaan katupartioista, joissa joillain saattaa olla tuomio rikoksesta. Jo on aikoihin eletty. Yhdenkään ”partion” en ole kuullut syyllistyneen rikokseen, mutta sitä useamman turvapaikanhakijan olen.


Suomessa tarvitaan isänmaallista asennetta, jotta kurssi kääntyy. Valittaa saa ja pitääkin, jos kohtelu tuntuu liian epäoikeudenmukaiselta, mutta jos ei tee muuta kuin valita, pitää katsoa peiliin. On silkka fakta, että jokainen tässä maassa joutuu jostain luopumaan, on se sitten lomapäivä tai muu etuus. Kuitenkin uskallan väittää, että asumme hyvässä maassa jatkossakin niin, että hyvinvointi on mahdollista ja palvelut pelaavat.


Se ristiriita, että otamme omiltamme ja annamme toisille, jotka eivät sopeudu edes länsimaiseen kulttuuriin, syö minua joka päivä. Siltä omatuntoni ei jätä rauhaan, vaikken minä asiasta päätäkään. Uskon, että suomalainen on valmis talkoisiin, mutta tuntee suurta epäoikeudenmukaisuutta juuri tästä.


Nykyisen kaltaisen turvapaikanhakutulvan mahdollistamisen motiiveja voi olla vain yksi. Se on halpatyövoima. En keksi mitään muuta syytä. Suomessa ei sellaisia markkinoita tarvita, ja jos työvoimasta puhutaan, niin tulijat ovat juuri niistä maista ja kulttuureista, joissa ei valtavia työhaluja näytä olevan.


Jos nykyinen kehitys jatkuu, lakkaa Suomi olemasta. Rohkaisen kaikkia kantamaan osansa ja sanomaan ajatuksensa maan tilanteesta. Painetta pitää saada.


Vaikka hallituksen toimenpidelistat ovat hyviä, ne ovat siirtolaistulvan osalta täysin riittämättömiä. Keväällä alkaa taas siirtolaisbuumi, joten siihen mennessä on saatava konkretiaa. 


Heikki Tamminen
kaupunginvaltuutettu (ps.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvapaikahakijat, talous, työllisyys

Lisää kirjoituksia